{"id":950,"date":"2025-08-11T07:24:33","date_gmt":"2025-08-11T07:24:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/950\/"},"modified":"2025-08-11T07:24:33","modified_gmt":"2025-08-11T07:24:33","slug":"tutkijat-ratkaisivat-halkeamien-mysteerin-parantaa-yleisten-rakennusmateriaalien-kestavyytta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/950\/","title":{"rendered":"Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin \u2013 parantaa yleisten rakennusmateriaalien kest\u00e4vyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Halkeamia ja murtumia esiintyy kaikkialla, aina lentokoneiden osista rakennuksiin, siltoihin tai l\u00e4\u00e4ketieteellisiin laitteisiin. Niiden ennakointi \u2013 eli miten ja milloin ne syntyv\u00e4t ja kasvavat\u00a0\u2013\u00a0on yksi insin\u00f6\u00f6ritieteiden suurista haasteista. \u00a0Ratkaisu ongelmaan voi taas parantaa materiaalien, komponenttien ja rakenteiden kest\u00e4vyytt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0<\/p>\n

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat ovat nyt l\u00f6yt\u00e4neet uuden tavan kuvata rakenteellisten halkeamien etenemist\u00e4 tilastollisen fysiikan avulla. Havainto ratkaisee fyysikoita pitk\u00e4\u00e4n askarruttaneen paradoksin ja auttaa parantamaan monien teknisten materiaalien luotettavuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4. Tutkimus on juuri julkaistu Physical Review Letters -lehdess\u00e4.<\/a><\/p>\n

Materiaalit altistuvat joko staattiselle tai jaksoittaiselle rasitukselle. \u00a0Esimerkiksi rakennukset joutuvat staattisen rasituksen kohteeksi ja se \u00a0aiheuttaa halkeamia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Toisaalta vaikka py\u00f6riviss\u00e4 laitteissa tai lentokoneiden osissa halkeamia aiheuttaa jaksoittainen rasitus.\u00a0<\/p>\n

\u201cV\u00e4symismurtumat kasvavat nopeammin, kun rasitus helpottaa v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ihmetytt\u00e4nyt insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 intuitiivisesti voisi ajatella, ett\u00e4 juuri jatkuva j\u00e4nnitys nopeuttaisi halkeamien kasvua\u201d, sanoo tutkijatohtori Tero M\u00e4kinen<\/strong>.<\/p>\n

M\u00e4kisen ja Complex Systems and Materials -tutkimusryhm\u00e4n<\/a> havaintojen mukaan halkeamat eiv\u00e4t kuitenkaan kasva tasaisesti, vaan etenev\u00e4t ajoittaisina ry\u00f6ps\u00e4ht\u00e4misin\u00e4, kun ne tuhoavat mikroskooppisen pieni\u00e4 esteit\u00e4 materiaalien sis\u00e4ll\u00e4. Tilastollisen fysiikan avulla tutkijat kehittiv\u00e4t lis\u00e4ksi uuden asteikon, jolla voidaan kuvata materiaalissa tapahtuvia muutoksia juuri ennen halkeamista.<\/p>\n

\u201dTutkimuksemme yhdist\u00e4\u00e4 empiiriset v\u00e4symismallit ja fysiikkaan perustuvat murtumisteoriat. Kehitimme kokeellisesti mitattavan asteikon, joka kuvaa tarkasti materiaalin muutoksen etenemist\u00e4 ja halkeamien vaikutuksia. Tulostemme avulla voi paremmin ennustaa halkeamien syntymist\u00e4 ja n\u00e4in parantaa materiaalien suunnittelua\u201d, sanoo professori ja ryhm\u00e4njohtaja Mikko Alava<\/strong>.<\/p>\n

L\u00f6yd\u00f6n my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi rakennusmateriaaleina usein k\u00e4ytettyjen ter\u00e4ksen, alumiinin ja titaanin halkeamia voidaan ennakoida aiempaa tarkemmin.<\/p>\n

\u201cTulokset voivat parantaa k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n ennustamista aloilla, joilla turvallisuus on kriittist\u00e4 \u2013 kuten vaikkapa ilmailuteollisuudessa, rakentamisessa ja l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisten laitteiden valmistuksessa\u201d, Tero M\u00e4kinen sanoo.<\/p>\n

Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin apuna Aallon Science-IT-laskentaprojektia, ja sen rahoitti Suomen Akatemia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Halkeamia ja murtumia esiintyy kaikkialla, aina lentokoneiden osista rakennuksiin, siltoihin tai l\u00e4\u00e4ketieteellisiin laitteisiin. Niiden ennakointi \u2013 eli miten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":951,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-950","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/950","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=950"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/950\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=950"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=950"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=950"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}