Jensen Huang<\/a> antoi keskiviikkona n\u00e4p\u00e4ytyksen skeptikoille.<\/p>\nNvidian tulos oli nimitt\u00e4in odotettuakin parempi. Yhti\u00f6n liikevaihto kasvoi 62 prosenttia vuoden takaisesta, nettotulos 65 prosenttia. Kasvuvauhti ja kannattavuus ovat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 n\u00e4in suurelle yhti\u00f6lle. Loppuvuoden n\u00e4kym\u00e4tkin ylittiv\u00e4t odotukset.<\/p>\n
Huangin mukaan uusimpien Blackwell-sirujen myynti on \u201doff the charts\u201d, siis posketonta. H\u00e4n kuvaili laskentatehon kysynn\u00e4n kasvua \u201deksponentiaaliseksi\u201d ja teko\u00e4lysykli\u00e4 ihanteelliseksi.<\/p>\n
\u201dOn ollut paljon puhetta teko\u00e4lykuplasta. Meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme kyse on jostain aivan muusta\u201d, Huang sanoi.<\/p>\n
Nvidian osakekurssi l\u00e4hti tuloksen ja Huangin ylisanojen j\u00e4lkeen rivakkaan nousuun.<\/p>\n
Mit\u00e4 Nvidian ymp\u00e4rill\u00e4 oikein tapahtuu?<\/p>\n
Teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4 investointisykli on aikamme suurin teollinen murros. Vastaavaa investointiaaltoa ei ole n\u00e4hty vuosikymmeniin, jos ikin\u00e4. Suurin hy\u00f6tyj\u00e4 on Nvidia.<\/p>\n
Nelj\u00e4 suurinta datakeskusrakentajaa Amazon, Alphabet, Meta ja Microsoft investoivat t\u00e4n\u00e4 vuonna sadoilla miljardeilla dollareilla, ja tahti vain kiihtyy ensi vuonna.<\/p>\n
Se on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n satsaus tulevaan, sill\u00e4 teko\u00e4lysovelluksien myynnist\u00e4 asiakkailta saatavat tuotot ovat viel\u00e4 marginaalisia. Oli investoinneissa j\u00e4rke\u00e4 tai ei, kaikki sataa suoraan Nvidian kassaan. Arvioidaan, ett\u00e4 yli puolet uuden datakeskuksen rakennusbudjetista menee Nvidialle.<\/p>\n
Nvidia on ollut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 hyvin riippuvainen Metan ja Microsoftin kaltaisista teknoj\u00e4teist\u00e4, mutta yhti\u00f6 hakee vimmatusti uusia asiakkaita. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 helpolta, sill\u00e4 juuri nyt jokainen yhti\u00f6 maailmassa haluaa leikki\u00e4 Jensen Huangin kanssa. Niin ylivoimainen on Nvidian asema.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Nvidian nimen mainitseminen p\u00f6rssitiedotteessa sinkauttaa mink\u00e4 tahansa yhti\u00f6n p\u00f6rssikurssin katosta l\u00e4pi.<\/p>\n
N\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi Nokialle. Nvidia sijoitti syksyll\u00e4 noin 900 miljoonaa euroa Nokiaan ja yhti\u00f6t sopivat samalla strategisesta yhteisty\u00f6st\u00e4. Nokian osakekurssi l\u00e4hti tiedotteen seurauksena rakettinousuun.<\/p>\n
Mik\u00e4 on Nvidian strategia?<\/p>\n
Nokia-kumppanuus on vain yksi esimerkki siit\u00e4, miten Nvidia ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 nyt lonkeroitaan kaikkialle.<\/p>\n
Nvidia on tehnyt sijoituksia lukuisiin teko\u00e4lyalan yhti\u00f6ihin.<\/p>\n
Suurimmista l\u00e4nsimaisista teko\u00e4lymallien kehitt\u00e4jist\u00e4 Nvidia on sijoittajana kolmessa: OpenAI:ssa, Anthropicissa ja Mistralissa. Google kehitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi omaa Gemini-malliaan, ja Meta avoimen l\u00e4hdekoodin Llama-mallia. Nekin ovat Nvidian asiakkaita.<\/p>\n
Nvidia tekee monimutkaisia diilej\u00e4 datakeskuksia ja teko\u00e4lysovelluksia rakentavien yhti\u00f6iden kanssa. Se on solminut my\u00f6s strategisia kumppanuuksia esimerkiksi autonvalmistajien, kyytipalveluiden, kvanttitietokonekehitt\u00e4jien ja puolustusteollisuuden kanssa.<\/p>\n
Kilpailijat ovat kaukana Nvidian takana. Esimerkiksi siruyhti\u00f6 AMD kamppaili pitk\u00e4\u00e4n tasav\u00e4kisesti Nvidian kanssa grafiikanohjaimissa, mutta on j\u00e4\u00e4nyt teko\u00e4lyaikakaudella t\u00e4ysin Nvidian jalkoihin.<\/p>\n
Tiett\u00e4v\u00e4sti kaikki suuret teknologiayhti\u00f6t kehitt\u00e4v\u00e4t omia tuotteitaan Nvidian apajille. Kehitysty\u00f6 on kuitenkin kesken, ja on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4k\u00f6 esimerkiksi Google siruja omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vai myyt\u00e4v\u00e4ksi muillekin.<\/p>\n
Onko Nvidia voittamaton?<\/p>\n
Puolijohdealalla on aiemminkin ollut voittamattomalta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4. Intel oli alan ylivoimainen johtaja vuosikymmenien ajan, mutta lopulta sen teknologinen etumatka katosi. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 Intel on vaikeuksissa: rahapulassa ja teknologisesti selv\u00e4sti j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n
Nvidian asema n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa vahvemmalta kuin Intelin asema oli sen kulta-aikoina. Intel on ollut aina hardware-talo, eli keskittynyt fyysisiin puolijohteisiin ja niiden valmistukseen. Nvidia taas on sirusuunnittelija, joka ulkoistaa teknisesti vaativan tuotannon taiwanilaiselle TSMC:lle.<\/p>\n
Nvidialla on sirujen lis\u00e4ksi vahva ohjelmistopuoli, mik\u00e4 sitoo sirujen ostajat entist\u00e4 tiukemmin kiinni Nvidiaan. Kun kerran rakennat sovelluksesi Nvidian alustalle, siit\u00e4 irtautuminen k\u00e4y vaikeaksi.<\/p>\n
Nvidia siis halaa suuria teknologiayhti\u00f6it\u00e4 ja samalla napsauttaa niille k\u00e4siraudat k\u00e4teen.<\/p>\n
Joidenkin tietojen mukaan asiakkaat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t Nvidian reaktiota<\/a>, jos ne ryhtyv\u00e4t yhteisty\u00f6h\u00f6n Nvidian kilpailijoiden, kuten AMD:n kanssa.<\/p>\nSuurin riski Nvidialle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan teknologinen kilpailu. Isompia kysymyksi\u00e4 ovat maailmantalouden suunta ja se, onko teko\u00e4lyn investointibuumi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla.<\/p>\n
Jos teko\u00e4lyinvestointien rahoitus kuivuu korkojen nousun tai taantuman my\u00f6t\u00e4, Nvidiankin kasvu voi pys\u00e4hty\u00e4 hyvin nopeasti. Toistaiseksi Nvidia kuitenkin surffaa t\u00e4ydellisell\u00e4 aallolla.<\/p>\n
Yhti\u00f6n markkina-arvo oli tulosjulkistuksen j\u00e4lkeen noin 4,5 tuhatta miljardia dollaria eli noin nelj\u00e4 tuhatta miljardia euroa. Se on 500 euroa maailman jokaista asukasta kohden.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"HS Visio|Nvidia n\u00e4ytti ep\u00e4ilij\u00f6ille, ett\u00e4 teko\u00e4lyhuuma jatkuu hurjempana kuin koskaan. Kilpailijat ovat kaukana Nvidian takana, ja niiden on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":95145,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,431,33,31,30,46,32,91,92,433],"class_list":{"0":"post-95144","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-artificial-intelligence","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-tekoaly"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115581730382938238","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95144"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95144\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}