{"id":95158,"date":"2025-11-20T11:29:07","date_gmt":"2025-11-20T11:29:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95158\/"},"modified":"2025-11-20T11:29:07","modified_gmt":"2025-11-20T11:29:07","slug":"maaliskuu-2028-kaksi-venajan-prikaatia-ylittaa-viron-rajan-nain-alkaisi-sota-natoa-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95158\/","title":{"rendered":"Maaliskuu 2028, kaksi Ven\u00e4j\u00e4n prikaatia ylitt\u00e4\u00e4 Viron rajan – n\u00e4in alkaisi sota Natoa vastaan"},"content":{"rendered":"

Ruotsalainen Ven\u00e4j\u00e4-asiantuntija Martin Kragh<\/strong> k\u00e4y l\u00e4pi Svenska Dagbladetin mielipidekirjoituksessaan<\/a> tunnetun saksalaisen valtiotieteilij\u00e4n ja sotilasasiantuntijan Carlo Masalan<\/strong> tulevaisuusskenaariota siit\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4n sota Natoa vastaan alkaisi.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on tulevaisuuden skenaario, joka on luotu est\u00e4m\u00e4\u00e4n sen tapahtuminen, Kragh toteaa viitaten Masalan kirjaan: Jos Ven\u00e4j\u00e4 voittaa. Skenaario.<\/p>\n

Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte<\/strong> totesi aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 \u201dvoisi olla valmis k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotilaallista voimaa Natoa vastaan viiden vuoden kuluessa\u201d.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n ei ole suinkaan yksin synk\u00e4n ennusteensa kanssa. Ven\u00e4j\u00e4n laajamittainen hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan helmikuussa 2022 j\u00e4rkytti l\u00e4nsimaisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja yleis\u00f6\u00e4. Monille kyse ei en\u00e4\u00e4 ole siit\u00e4, ryhtyyk\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4 sotilaallisiin toimiin tulevaisuudessa, vaan millaisia ne toimet ovat, Kragh sanoo.<\/p>\n

Kragh tiivist\u00e4\u00e4 skenaariossa hahmotellun hy\u00f6kk\u00e4yksen tarkan kulun:<\/p>\n

\u201d27. maaliskuuta 2028 kaksi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 prikaatia tunkeutuu Viron alueelle ottaakseen haltuunsa rajakaupunki Narvan. Samaan aikaan 400 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 merijalkav\u00e4en sotilasta nousee maihin Hiidenmaan saarella Viron rannikon edustalla. Lopulta Valko-Ven\u00e4j\u00e4n diktaattori Aljaksandr Lukashenka ilmoittaa aikovansa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 joukkoja l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 Astravetsin kaupunkiin Liettuan-vastaisella rajalla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat saarrettuja l\u00e4nnest\u00e4 it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ennen t\u00e4t\u00e4 Kreml on saanut hyv\u00e4ksynn\u00e4n Ukrainan alueiden liitt\u00e4miselle Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, ja presidentti Vladimir Putin<\/strong> on astunut sivuun antaen tilaa uudelle, n\u00e4enn\u00e4isesti uudistus- ja yhteisty\u00f6keskeisemm\u00e4lle presidentille. T\u00e4m\u00e4 muuttaa my\u00f6s Euroopan poliittista dynamiikkaa. Sotilaallista uudelleenaseistautumista pidet\u00e4\u00e4n nyt monissa L\u00e4nsi-Euroopan p\u00e4\u00e4kaupungeissa tarpeettomana kuluna \u2013 pahimmillaan uhkaavana \u201deskalaationa\u201d \u2013 jota on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 ottaen huomioon maanosan historia. Eik\u00e4 pelotteen yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 Naton it\u00e4rajalla, eli Baltian maissa, en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestys on muuttunut huonompaan suuntaan. L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n suurl\u00e4hetyst\u00f6t jatkavat massiivisesti viisumien my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 syyrialaisille, afganistanilaisille, irakilaisille ja sudanilaisille, jotka lenn\u00e4tet\u00e4\u00e4n Moskovaan ja Minskiin kuljetettaviksi EU:n raja-alueille. Euroopan vastatoimet puolestaan paljastavat mantereen puutteet \u2013 vahvistamalla rajaturvallisuutta V\u00e4limerell\u00e4 l\u00e4nsimaat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t sotilaallista l\u00e4sn\u00e4oloaan It\u00e4merell\u00e4. <\/p>\n

Samaan aikaan Kiinan asevoimat vahvistaa l\u00e4sn\u00e4oloaan Etel\u00e4-Kiinan meren kiistellyill\u00e4 Paracelsaarilla. Kriisi vet\u00e4\u00e4 Filippiinit mukaan tilanteeseen, kun taas Yhdysvaltain hallitus on huolissaan Kiinan mahdollisesta hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Taiwaniin. Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 sek\u00e4 useat alueelliset yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ovat lamaantuneet. Yksik\u00e4\u00e4n maa ei halua ottaa riski\u00e4 yhteenotosta Kiinan kanssa, koska sill\u00e4 voisi olla ei-toivottuja turvallisuus- ja talousseurauksia.<\/p>\n

Kun Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Viroon on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n, Naton johtavat sotilasvallat ovat haluttomia toimimaan. Yhdysvaltain presidentti julistaa, ett\u00e4 USA ei voi ottaa riski\u00e4 \u201dkolmannen maailmansodan syttymisest\u00e4 pienen aukon vuoksi\u201d. Enemmist\u00f6 Euroopan maista on samaa mielt\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n ydinaseuhka kyll\u00e4st\u00e4\u00e4 kaiken ajattelun, ja Moskova k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 poliittisen ja psykologisen kiristyksen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

Lopulta Nato-maiden kesken ei ole yksimielisyytt\u00e4 viidennen artiklan aktivoimisesta. Sen mukaan hy\u00f6kk\u00e4ys yhteen j\u00e4senvaltioon katsotaan hy\u00f6kk\u00e4ykseksi koko liittokuntaa vastaan. Lupaus puolustaa liittokunnan alueen \u201djokaista tuumaa\u201d paljastuu tyhjiksi sanoiksi. N\u00e4in ollen kansainv\u00e4linen oikeus ja Euroopan turvallisuusj\u00e4rjestys horjuvat, kun Ven\u00e4j\u00e4n sallitaan liitt\u00e4\u00e4 itseens\u00e4 pala Viron aluetta.\u201d<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n virheet ja takaiskut<\/p>\n

Vaikka Carlo Masalan skenaario pit\u00e4\u00e4 Martin Kraghin mielest\u00e4 ottaa vakavasti, siit\u00e4 puuttuu t\u00e4rkeit\u00e4 yksityiskohtia, joita ei avata ollenkaan.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4n virheiden tai takaiskujen puuttuminen on koko skenaarioanalyysin ydin. Ven\u00e4j\u00e4n joukot hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteen Britannian t\u00e4rkeimmist\u00e4 laivastotukikohdista ilman mink\u00e4\u00e4nlaista reaktiota Lontoosta. Sit\u00e4 ennen he ovat laukaisseet ohjuksen saksalaisen liikemiehen yksityiskoneeseen Saksan alueella.<\/p>\n

\u2013 Ja Viron asevoimien oletetaan olevan passiivinen tilanteessa, jossa ven\u00e4l\u00e4isten joukkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole erityisen ylivoimainen. Miksi virolaiset eiv\u00e4t est\u00e4isi itse ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 odottaessaan ulkopuolelta tulevia vahvistuksia? T\u00e4t\u00e4 ei selitet\u00e4, Kragh toteaa.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voidaan kuvitella kaksi mahdollista Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hestymistapaa \u2013 joko Krimin (laittoman) liitt\u00e4misen kaltaisen tapahtuman toistuminen tai t\u00e4ysimittainen hy\u00f6kk\u00e4ys.<\/p>\n

\u2013 Ensimm\u00e4isen l\u00e4hestymistavan riskin\u00e4 on, ett\u00e4 siit\u00e4 puuttuu yll\u00e4tysmomentti, joka lamautti Ukrainan puolustuksen vuonna 2014. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 olisi kuitenkin mahdotonta salata maailman tapahtumia seuraavilta satelliiteilta, mik\u00e4 antaisi Natolle aikaa reagoida, Kragh sanoo.<\/p>\n

\u2013 Yksi kaikkien sotien opetus on, ett\u00e4 jopa parhaiten laaditut suunnitelmat romahtavat ensikosketuksessa todellisuuden kanssa. T\u00e4m\u00e4n Saksan p\u00e4\u00e4esikunta havaitsi vuonna 1914, ja Kreml on kokenut sen viime vuosina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruotsalainen Ven\u00e4j\u00e4-asiantuntija Martin Kragh k\u00e4y l\u00e4pi Svenska Dagbladetin mielipidekirjoituksessaan tunnetun saksalaisen valtiotieteilij\u00e4n ja sotilasasiantuntijan Carlo Masalan tulevaisuusskenaariota siit\u00e4,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":95159,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,2579,15,18,21,32,19,20,56,16,547,59,60,61],"class_list":{"0":"post-95158","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-nato","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-venaja","30":"tag-world","31":"tag-world-news","32":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115581797359970675","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95158"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95158\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}