Vuonna 2013 Suomen tavaraviennin arvo Ven\u00e4j\u00e4lle oli noin 5,4 miljardia euroa, mik\u00e4 vastasi l\u00e4hes kymment\u00e4 prosenttia Suomen kokonaisviennist\u00e4. Krimin miehityst\u00e4 2014 seuranneiden EU:n pakotteiden j\u00e4lkeen Suomen vienti Ven\u00e4j\u00e4lle tippui 13 prosenttia. Vuoteen 2021 asti Ven\u00e4j\u00e4n-vienti pysyi noin 3\u20133,7 miljardin euron vuositasolla, kunnes romahti helmikuun 2022 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan. Vuoden 2024 lopussa Suomen vienti Ven\u00e4j\u00e4lle oli noin 360 miljoonaa euroa.<\/p>\n
\u2212 Vaikka mittaluokaltaan suuri vientimarkkina poistui kokonaan, vientiyritysten kannalta pahimmat skenaariot eiv\u00e4t toteutuneet. Toki joillekin yrityksille vaikutukset ovat olleet kohtalokkaita. Pienet yritykset ovat k\u00e4rsineet kokonaisliikevaihdon ja kokonaisviennin perusteella suhteellisesti selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin keskisuuret ja suuret yritykset.\u00a0Suuremmilla yrityksill\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmat valmiudet toimia vaikeammissakin ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 niin vientireittien, maksuliikenteenkin kuin pakotes\u00e4\u00e4d\u00f6stenkin osalta. Varsinkin pienemm\u00e4t yritykset ovat siten joutuneet etsim\u00e4\u00e4n tuotteilleen kokonaan uusia markkinoita eik\u00e4 se ole t\u00e4ysin onnistunut, kuten suurempia yrityksi\u00e4 isompi lasku liikevaihdossa ja vienniss\u00e4 osoittaa, sanoo Finnveran p\u00e4\u00e4ekonomisti Mauri Kotam\u00e4ki<\/strong>.\u00a0<\/p>\n Tullin tilastot osoittavat, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle tavaroita vieneiden yritysten aktiviteetti lis\u00e4\u00e4ntyi vuonna 2022.<\/p>\n \u2212 On siis mahdollista, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle vieneet yritykset kykeniv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia ostajia tuotteilleen muilta maantieteellisilt\u00e4 markkinoilta, koska vienti Ven\u00e4j\u00e4lle laski samaan aikaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. My\u00f6s muiden maiden kautta tapahtunut vienti on todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttanut t\u00e4h\u00e4n kehitykseen<\/p>\n Korvaava vienti sy\u00f6nyt yritysten kannattavuutta \u2013 Yritysten tilanteessa ei selkeit\u00e4 alueellisia eroja<\/strong><\/p>\n Korvaavia markkinoita on l\u00f6ytynyt mahdollisesti muun muassa Keski-Aasian maista, joista moniin vienti Suomesta kasvoi selv\u00e4sti Ven\u00e4j\u00e4n rajojen sulkeuduttua. Viennin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sittemmin tasaantunut, mutta esimerkiksi Armeniaan ja Georgiaan vienti on j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4sti korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa. EU on jossain m\u00e4\u00e4rin onnistunut kauttaviennin patoamisessa, mutta ilmi\u00f6n\u00a0torjuminen on\u00a0eritt\u00e4in vaikea teht\u00e4v\u00e4.\u00a0<\/p>\n \u2212 Siin\u00e4 miss\u00e4 muiden vientiyritysten\u00a0jalostusarvo on kasvanut vuoden 2021 j\u00e4lkeen, Ven\u00e4j\u00e4n-vienti\u00e4 tehneiden yritysten jalostusarvo on laskenut, mik\u00e4 voi johtua esimerkiksi kustannusrakenteen muutoksista tai tuotannon j\u00e4rjestelyist\u00e4, kuten kasvaneista logistiikkakuluista. Voi siis olla, ett\u00e4 vienti\u00e4 korvaaville markkinoille on jouduttu tekem\u00e4\u00e4n kannattavuuden kustannuksella, Kotam\u00e4ki arvioi.<\/p>\n Viennin suuri Ven\u00e4j\u00e4-riippuvuus oli yritykselle riski. Alueellisesti tarkasteltuna kuitenkaan vaikutukset It\u00e4- tai Kaakkois-Suomen yritysten liikevaihtoon, jalostusarvoon tai viennin kehitykseen eiv\u00e4t juurikaan eroa muun Suomen yrityksist\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n rooli vientitakuuvastuissa kutistunut eik\u00e4 vientitakuita my\u00f6nnet\u00e4 – vienti\u00e4 Suomesta tehd\u00e4\u00e4n silti edelleen<\/strong><\/p>\n Finnveran\u00a0vientitakuuvastuissa\u00a0Ven\u00e4j\u00e4 oli vuonna 2021 viidenneksi suurin maa noin miljardin euron vastuillaan.\u00a0Vuoden 2025 syyskuun lopussa vastuum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli\u00a0takaisinmaksujen my\u00f6t\u00e4 pienentynyt\u00a019 miljoonaan euroon. Maksujen kotiutuminen on hyv\u00e4 uutinen Finnveralle, mutta eniten ovat hy\u00f6tyneet suomalaiset yritykset, jotka olivat vakuuttaneet vienti\u00e4\u00e4n luottoriskien varalta.\u00a0Finnvera ei ole my\u00f6nt\u00e4nyt vientitakuita Ven\u00e4j\u00e4lle helmikuun 2022 j\u00e4lkeen.<\/p>\n Vienti Ven\u00e4j\u00e4lle on edelleen pakotteiden rajoissa mahdollista. Kun aiemmin tavaravienti\u00e4 hallitsi kolme p\u00e4\u00e4toimialaa: muiden koneiden ja laitteiden valmistus, metallien jalostus sek\u00e4 paperin ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, nyt yli puolet viennist\u00e4 on metallien jalostusta. Tukkukaupalla ja kemikaalien valmistuksella on osuutensa, mutta muilla toimialoilla yritykset ovat vet\u00e4ytyneet l\u00e4hes kokonaan Ven\u00e4j\u00e4n markkinoilta.<\/p>\n \u2212 Ennen sotaa Ven\u00e4j\u00e4lle vievien suomalaisyritysten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen liikevaihto oli 80\u00a0miljoonaa euroa. Sittemmin Ven\u00e4j\u00e4lle vievien yritysten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen koko on pienentynyt selv\u00e4sti. Silti Ven\u00e4j\u00e4lle viev\u00e4t yritykset ovat edelleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempia sek\u00e4 liikevaihdolla ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 mitattuna.\u00a0<\/p>\n Voisiko Ukrainan-markkina korvata Ven\u00e4j\u00e4n-viennin? <\/strong><\/p>\n Suomen tavaravienti Ukrainaan on ollut historiallisesti huomattavasti pienemp\u00e4\u00e4 kuin Ven\u00e4j\u00e4lle.\u00a0Vuonna 2013 vienti Ukrainaan oli noin 350 miljoonaa euroa, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski voimakkaasti ensin vuoden 2014 j\u00e4lkeen ja edelleen 2022 j\u00e4lkeen. Finnvera on voinut k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 vientitakuiden my\u00f6nt\u00e4misen Ukrainaan uudelleen osana Suomen kansallista Ukrainan-j\u00e4lleenrakennussuunnitelmaa ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n erityisen tappiokorvaussitoumuksen turvin.<\/p>\n Toimialarakenteiltaan Suomen Ven\u00e4j\u00e4n- ja Ukrainan-vienti oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n samankaltaista ja painottui perinteisesti teollisiin tuotteisiin ja jalostettuihin hy\u00f6dykkeisiin, kuten metallien jalostukseen, konepaja-, kemian- ja mets\u00e4teollisuuden tuotteisiin.<\/p>\n \u2212 Ukrainassa voisi periaatteessa olla kysynt\u00e4\u00e4 samoille tuotteille, joita Suomesta aiemmin vietiin Ven\u00e4j\u00e4lle. Haasteina lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esteet,\u00a0kuten logistiikka, rahoituskanavat, maantieteellinen sijainti ja sodan aiheuttama ep\u00e4varmuus. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4\u00a0Ukrainan j\u00e4lleenrakennus\u00a0ja Euroopan integraatio voivat avata merkitt\u00e4vi\u00e4 vientimahdollisuuksia. Potentiaalia voi olla erityisesti uusilla aloilla, rakentamisessa, infrastruktuurissa, kuten energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6teknologiassa, vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6nhuollossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sek\u00e4 ICT-alalla. J\u00e4lleenrakennukseen osallistuminen vaatisi suomalaisyritysten l\u00e4sn\u00e4oloa Ukrainassa, ja suhteita olisi hyv\u00e4 olla jo nyt luomassa riskeist\u00e4 huolimatta, Kotam\u00e4ki sanoo.<\/p>\n