\n Opettaja hakee katseellaan minua. V\u00e4lttelen katsetta. Parin sekunnin aikana ehdin kelata monia kymmeni\u00e4, ehk\u00e4 satoja ajatuksia. Minulla on ajatus vastauksesta, mutta en luota siihen. Eik\u00e4 minulla ole sellaista turvaa, ett\u00e4 voisin ottaa riskin ep\u00e4onnistumisesta.\n <\/p>\n
\n Mit\u00e4h\u00e4n muut vastaisivat, mietin.\n <\/p>\n
\n Kun opettaja lopulta kysyy minulta, tunnen j\u00e4hmettyv\u00e4ni. Soperran jotain ei-tiet\u00e4misest\u00e4 ja j\u00e4t\u00e4n vastaamatta. Opettaja kysyy toiselta, ja h\u00e4n vastaa sen, mink\u00e4 ajattelin itsekin. Min\u00e4 olisin sittenkin tiennyt.\n <\/p>\n
\n Olisin sen vastauksen lis\u00e4ksi osannut kertoa opettajalle, ett\u00e4 vierustoverillani on todenn\u00e4k\u00f6isesti suuri suru el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 h\u00e4n tuijotti p\u00f6yd\u00e4n pintaa tavalla, joka kertoi enemm\u00e4n kuin mitk\u00e4\u00e4n sanat. Minussa on aina ollut se kyky: huomata, aistia, lukea rivien v\u00e4list\u00e4.\n <\/p>\n
\n Mutta se ei ole taito, josta koulussa tai arjen suorituskisoissa jaettaisiin kultaisia kruunuja.\n <\/p>\n
\n ADHD-ihmisen huonommuus ei synny tyhji\u00f6ss\u00e4. Se syntyy tilanteissa, joissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain se, mik\u00e4 n\u00e4kyy ulosp\u00e4in \u2013 ei sit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ihminen sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kantaa.\n <\/p>\n
\n ADHD:hen liitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 usein mielikuva \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4st\u00e4, n\u00e4kyv\u00e4sti levottomasta ihmisest\u00e4. Mutta levottomuus voi olla my\u00f6s hiljaista, sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 \u2013 sellaista, jota ei huomaa kukaan.\n <\/p>\n
\n Kun lapsi ep\u00e4r\u00f6i vastata, syy ei aina ole tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. H\u00e4n voi ep\u00e4r\u00f6id\u00e4 siksi, ett\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 liikaakin: vaihtoehtoja, merkityksi\u00e4, seuraamuksia, mahdollisia virheit\u00e4. Tai siksi, ett\u00e4 h\u00e4n on oppinut, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaus tuottaa h\u00e4pe\u00e4n tunteen, joka polttaa viel\u00e4 silloinkin, kun luokka on jo siirtynyt eteenp\u00e4in.\n <\/p>\n
\n ADHD-ihmisen sis\u00e4inen maailma on usein vilkas, rikas ja t\u00e4ynn\u00e4 herkkyytt\u00e4 \u2013 jota ymp\u00e4rist\u00f6n voi olla vaikea tavoittaa. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljen ja v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kuvaa, miten ihminen n\u00e4kee itsens\u00e4.\n <\/p>\n
\n Kun tarpeeksi monta kertaa kuulee vihjauksia tai suoria kommentteja siit\u00e4, miten et t\u00e4t\u00e4 nyt ymm\u00e4rr\u00e4, tai miten olet aina v\u00e4h\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4 \u2013 tai vaihtoehtoisesti liian nopeasyklinen \u2013 alkaa itsekin ep\u00e4ill\u00e4. Ja niin syntyy huonommuuden kokemus, joka voi kulkea mukana jopa l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.\n <\/p>\n
\n Onneksi n\u00e4ist\u00e4 asioista puhutaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 enemm\u00e4n.\n <\/p>\n
\n Kun min\u00e4 sain ADHD-diagnoosin aikuisena, teki mieli ostaa skumppapullo ja juhlia. Ei siksi, ett\u00e4 diagnoosi olisi tavoiteltava, vaan siksi ett\u00e4 se j\u00e4sensi oman kokemukseni itsest\u00e4ni uudella tavalla kirkkaaksi.\n <\/p>\n
\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 psykologisesta turvasta puhutaan enemm\u00e4n kuin koskaan. Kohtaamisen laatuun halutaan panostaa, mutta samaan aikaan ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 saatetaan yh\u00e4 py\u00f6ritell\u00e4 silmi\u00e4 tai todeta vitsin varjolla: \u201cet t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n tajua?\u201d Sama vanha tarina, uusi ymp\u00e4rist\u00f6.\n <\/p>\n
\n Onneksi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 juuri t\u00e4llaisissa hetkiss\u00e4 huonommuuden tunne syntyy \u2013 ja ett\u00e4 voin suhtautua itseeni lempe\u00e4sti: hengitt\u00e4\u00e4, huomata h\u00e4pe\u00e4n vanhan reitin ja valita toisen suunnan.\n <\/p>\n
\n Emme koskaan n\u00e4e ihmisen sis\u00e4lle, siihen mit\u00e4 ajatuksia, pelkoja tai tarinoita h\u00e4n juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 kantaa.\n <\/p>\n
\n Siksi kysymys on lopulta meist\u00e4 kaikista: millaisen ymp\u00e4rist\u00f6n rakennamme itsellemme ja toisillemme? Jokaisen panos on t\u00e4rke\u00e4, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n neuroep\u00e4tyypillisten ihmisten kohtaamista.\n <\/p>\n
\n Ja ehk\u00e4 juuri siin\u00e4 on meid\u00e4n kaikkien t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4: ei jakaa kultaisia kruunuja suorituksista, vaan rakentaa ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa kenenk\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tarvitse ansaita oikeutta olla riitt\u00e4v\u00e4.\n <\/p>\n
\n Me emme voi koskaan tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaikkea toisen ihmisen mieless\u00e4 liikkuu. Mutta me voimme vaikuttaa siihen, tuntuuko maailma paikalta, jossa h\u00e4nen on turvallista olla oma itsens\u00e4.\n <\/p>\n
\n Riikka V\u00e4\u00e4r\u00e4niemiKirjoittaja on kuusamolaistunut yritt\u00e4j\u00e4, joka ty\u00f6skentelee mielen hyvinvoinnin, itsetuntemuksen ja palautumisen parissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Opettaja hakee katseellaan minua. V\u00e4lttelen katsetta. Parin sekunnin aikana ehdin kelata monia kymmeni\u00e4, ehk\u00e4 satoja ajatuksia. Minulla on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":95442,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-95441","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115583307270399301","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95441"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95441\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}