{"id":9558,"date":"2025-08-18T19:42:08","date_gmt":"2025-08-18T19:42:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9558\/"},"modified":"2025-08-18T19:42:08","modified_gmt":"2025-08-18T19:42:08","slug":"juha-on-kylansa-viimeinen-asukas-tyhjeneeko-riekki-lopullisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9558\/","title":{"rendered":"Juha on kyl\u00e4ns\u00e4 viimeinen asukas \u2013 tyhjeneek\u00f6 Riekki lopullisesti?"},"content":{"rendered":"<p>Alkukes\u00e4n sade on kastellut kumpuilevan vaaramaiseman. Kapean hiekkatien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 avautuu n\u00e4kym\u00e4 Saraj\u00e4rvelle, jota halkoo maalattu tolpparivist\u00f6 merkkin\u00e4 rajavy\u00f6hykkeest\u00e4. J\u00e4rven rannalla sijaitsee maatila. Talossa <strong>Juha Riekki <\/strong>katselee sukukirjaa ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvan <strong>Oskari<\/strong>-papastaan.<\/p>\n<p>Oskari ja h\u00e4nen vaimonsa <strong>Lempi Riekki<\/strong> perustivat t\u00e4m\u00e4n Pudaksen tilan heti sotien j\u00e4lkeen. Heid\u00e4n vanhetessaan tila siirtyi Juhan is\u00e4lle <strong>Pentti Riekille,<\/strong> ja nyt Pudaksen tilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 on Juha.<\/p>\n<p>Vuosikymmenten varrella nuori polvi muutti kyl\u00e4lt\u00e4 pois, ja tilat ja talot autioituivat. Asuttuna on s\u00e4ilynyt vain yksi, Pudas. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Juhan j\u00e4lkeen t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n tilalla ei ole jatkajaa.<\/p>\n<p>\u201dMaaseutua ei saa el\u00e4v\u00f6etetty\u00e4. Kun se kerran ajetaan alas, yl\u00f6s sit\u00e4 ei saa mitenk\u00e4\u00e4n. Se on m\u00e4nnytt\u00e4\u201d, Juha sanoo.<\/p>\n<p>Sammuuko pian <a href=\"https:\/\/www.kuusamo.fi\/asuminen-ja-ymparisto\/kuusamon-kylat\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Riekin kyl\u00e4n<\/a> viimeinenkin valo?<\/p>\n<p>Onnellinen lapsuus maalla<\/p>\n<p>Juha Riekki syntyi Kuusamossa kylm\u00e4n\u00e4 tammikuisena pakkasiltana vuonna 1968. <\/p>\n<p>Juhan vanhemmat olivat maanviljelij\u00f6it\u00e4. Navetassa oli muuan mullikka, kymmenkunta lehm\u00e4\u00e4 ja naapurin navetassa joitakin lampaita. <\/p>\n<p>Maataloust\u00f6iden ohella Juhan is\u00e4 Pentti ja \u00e4iti <strong>Sisko Kyllikki <\/strong>tekiv\u00e4t my\u00f6s metsurin t\u00f6it\u00e4. Tuolloin oli harvinaista, ett\u00e4 naiset tekiv\u00e4t mets\u00e4t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p> \u201dKyll\u00e4 se saha pysy \u00e4itinkin kourassa. Se p\u00e4ihitti meht\u00e4t\u00f6iss\u00e4 monet miehetkin.\u201d<\/p>\n<p>Kotona asuivat my\u00f6s Juhan kaksi siskoa sek\u00e4 Lempi-mummo ja Oskari-pappa. Etenkin Oskari oli nuorelle Juhalle t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6: <\/p>\n<p>\u201dKun ukko ja muori olivat meht\u00e4t\u00f6iss\u00e4, my\u00f6 pappavainaan kanssa tehtiin kaikenlaisia pikkuhommia.\u201d<\/p>\n<p>Kalastus oli yksi Juhan mielipuuhista. Oskari-pappa ei tyk\u00e4nnyt mets\u00e4st\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dKai se varmaan sota-aikaan sai tarpeekseen, eik\u00e4 ottannu torrakkoo kouraansa.\u201d<\/p>\n<p>Kes\u00e4ksi naapurista haettiin joulusika, joka teurastettiin syystalvella. Pistoolimiehen\u00e4 oli naapurin <strong>Jaska<\/strong>, jolle sattui kerran vahinko. Luoti hipaisi vain sian korvallista.<\/p>\n<p> \u201dSiin\u00e4 meni sika eess\u00e4 ja Jaska per\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Joulup\u00f6yt\u00e4\u00e4 koristi kuitenkin herkullinen kinkku.<\/p>\n<p> Ala-asteen j\u00e4lkeen koulu jatkui Kuusamon keskustassa. Runsaan 40 kilometrin matkan Juha kulki postiautolla. Koulup\u00e4iv\u00e4 matkoineen kesti l\u00e4hes 10 tuntia.<\/p>\n<p>Riekki tyhjeni<\/p>\n<p>Vuosikymmenten mittaan el\u00e4m\u00e4 Riekin kyl\u00e4ss\u00e4 alkoi murentua. Raskas ty\u00f6 kotitiloilla ei innostanut nuorisoa jatkamaan. Leip\u00e4\u00e4 ja helpompaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 haettiin maalikylist\u00e4.<\/p>\n<p>Kun v\u00e4ki v\u00e4heni, kyl\u00e4n kiinte\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja talkoohenki rapistuivat. Sanottiin, ett\u00e4 Riekkiin saatu tie vei nuoret. Kotitiloille j\u00e4iv\u00e4t vain vanhukset. Ajan saatossa hekin muuttivat, osa kuoleman kautta kirkkomaahan, osa hoitolaitoksiin.<\/p>\n<p>Juha kuitenkin j\u00e4i kotiinsa. <\/p>\n<p>Maatilat vaativat kehitt\u00e4mist\u00e4 ja nykyaikaistamista. Oskari-pappa ja Pentti-is\u00e4 ymm\u00e4rsiv\u00e4t uudistusten merkityksen ja kehittiv\u00e4t vuorollaan Pudaksen tilaa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si entisest\u00e4\u00e4n nuoren Juhan mielenkiintoa maaseutua kohtaan. Juha haaveili nuorena maanviljelyst\u00e4 ja v\u00e4hitellen alkoi varmistua, ett\u00e4 Juhasta tulisi talon ainoana poikana tilan jatkaja. <\/p>\n<p>Is\u00e4nn\u00e4ksi<\/p>\n<p>Juha k\u00e4vi maatalousoppilaitoksen, toimi pari vuotta lomittajana, suoritti asepalveluksen ja py\u00f6r\u00e4hteli Leila-kappaleen h\u00e4\u00e4valssinaan. <\/p>\n<p>Vuonna 1993 Juhasta yll\u00e4tt\u00e4en jo tulikin is\u00e4nt\u00e4, kun Pentti-is\u00e4lle sattui tapaturma.<\/p>\n<p>\u201dIs\u00e4ukko putosi traktorista alas ja s\u00e4rki olkap\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Alkoi vuoden mittainen sairausloma, joka jatkui tapaturmael\u00e4kkeen\u00e4.<\/p>\n<p>Nuori mies sai hoidettavakseen kahdenkymmenen lypsylehm\u00e4n tilan hiehoineen ja lampaineen. Ensi alkuun Juha hoiti tilaa yhdess\u00e4 \u00e4idin kanssa aprillip\u00e4iv\u00e4\u00e4n 1995, jolloin \u00e4iti siirtyi syrj\u00e4\u00e4n tilan hoidosta. Silloin Juha jatkoi tilan hoitamista yhdess\u00e4 puolisonsa kanssa.<\/p>\n<p>Saappaat olivat suuret, mutta kunnialla Juha niill\u00e4 asteli. <\/p>\n<p>Kovan kasvun vuodet<\/p>\n<p> Alkoi pihanavetan laajennus. Lypsylehm\u00e4paikkoja lis\u00e4ttiin, lypsykoneet uudistettiin. L\u00e4heiseen Kelkkasaareen, rajavy\u00f6hykkeen tuntumaan, rakennettiin 200-paikkainen mullinavetta.<\/p>\n<p>\u201dKylill\u00e4 kuiskittiin, ett\u00e4 Jussi rakentaa niin suurta navettaa, ett\u00e4 rajavy\u00f6hykett\u00e4kin jouvutaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Karjan lis\u00e4ksi tilalla oli nurmiviljelm\u00e4, josta saatiin rehu el\u00e4imille. Peltoa vuokrattiin ja sit\u00e4 tehtiin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Juhalle tarjottiin vasikoiden alku- ja v\u00e4likasvatusta. T\u00e4h\u00e4n oli oiva paikka Kuusamossa Raatesalmen lakkautettu maatalousoppilaitos. Navettaan tehtiin mittavat muutosty\u00f6t ja sinne asettui kasvatukseen 300 vasikkaa. T\u00e4m\u00e4 vaati yhden p\u00e4\u00e4toimisen ty\u00f6ntekij\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201dSe on pirullinen kierre. Kun isontaa karjaa, pit\u00e4\u00e4 isontaa peltoa ja pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 koneita ja vehkeit\u00e4. Se oli pakko. Pikkuvehkeill\u00e4 sit\u00e4 ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Nyt hoidettavana oli yhteens\u00e4 650 vasikkaa ja mullikkaa. Pohtimiseen ei ollut aikaa.<\/p>\n<p>Kuitenkin Juha muistaa viel\u00e4 hyvin Lempi-mummon sanat: <\/p>\n<p>\u201dMuista Jussi, ty\u00f6t ei tekem\u00e4ll\u00e4 lopu, mutta sin\u00e4 loput.\u201d<\/p>\n<p>Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t venyiv\u00e4t pitkiksi. Runsaan 40 kilometrin matka traktorilla Raatesalmelle kaksi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, el\u00e4inten hoidot ja talvi\u00f6in\u00e4 kyl\u00e4n teiden linkoukset kuluttivat vuorokaudesta tunnit. Y\u00f6unet j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4hiin.<\/p>\n<p>Vauhti oli kova ja ty\u00f6t\u00e4 paljon. Taakkaa lis\u00e4si my\u00f6s avioero.<\/p>\n<p>Kustannukset kohosivat, maksettavaa tuli paljon ja tilan kannattavuus kyseenalaistettiin.<\/p>\n<p>Vaihtoehtoja oli v\u00e4h\u00e4n. Tilan myyminen, jonka my\u00f6t\u00e4 Juhalta olisi mennyt koti, ty\u00f6 ja toimeentulo. My\u00f6s Juhan vanhemmat olisivat menett\u00e4neet kotinsa, koska he asuivat tilalla yhdess\u00e4 Juhan kanssa.<\/p>\n<p>Toinen vaihtoehto oli iso pankkilaina. Kyyneleet silmiss\u00e4 Juha toistaa \u00e4idin sanat: <\/p>\n<p>\u201dSin\u00e4 Jussi et koskaan selevii tuommoisesta laskusta.\u201d <\/p>\n<p>Pankkilaina tuli, ja Juha jatkoi tilan pit\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n<p>Kilpajuoksu kuoleman kanssa<\/p>\n<p>Juha Riekki j\u00e4i hoitamaan tilaa yksin, kunnes koitti kohtalokas p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>Joulukuussa 2016 Raafaelin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Juha oli siirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mullikoita teurasautoon. Yksi mullikoista oli l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 eri mielt\u00e4 ja loikkasi Juhan pit\u00e4m\u00e4\u00e4 siirtolevy\u00e4 vasten talloen 750 kilon painollaan Juhan jalkoihinsa.<\/p>\n<p>Juhan polvi loukkaantui vaikeasti, ja vamma tuli vaatimaan useita leikkauksia.<\/p>\n<p>Loukkaantumisen j\u00e4lkeen tilaa hoiti ensimm\u00e4isen vuoden ajan lomittaja. Seuraavat kolme vuotta Juhalla oli osakuntoutustuki, ja tilalla oli edelleen lomittaja.<\/p>\n<p>Kolmannen leikkauksen j\u00e4lkeen 2020 helmikuisena iltana Juha tunsi vointinsa huonoksi. Jalat eiv\u00e4t pit\u00e4neet en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja mies soitti itselleen ambulanssin. Alkoi kilpajuoksu kuoleman kanssa.<\/p>\n<p>Polvesta l\u00e4hti vatsaa kohden paksu punainen juonne. Ambulanssissa mitattiin verenpainetta, joka huiteli hurjissa lukemissa. <\/p>\n<p>Kuusamon terveyskeskuksessa CRP-testi n\u00e4ytti 350 mg\/l. Tulos on merkki eritt\u00e4in vakavasta tulehduksesta tai infektiosta.<\/p>\n<p>Matka jatkui Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Tilanne oli kriittinen. Juhalla oli verenmyrkytys, ja sairaalabakteeri oli alkanut j\u00e4yt\u00e4\u00e4 Juhaa sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in.<\/p>\n<p>Bakteeri eteni kovaa vauhtia kohti vatsan seutua ja tuhosi edetess\u00e4\u00e4n ihonalaista kudosta.<\/p>\n<p>Antibiootit eiv\u00e4t purreet bakteeriin. Leikkauksilla poistettiin kuollutta kudosta ja etsittiin tuhoutuneen ja terveen kudoksen rajaa, johon bakteerin levi\u00e4minen saataisiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Viikon aikana Juhalle tehtiin seitsem\u00e4n leikkausta. Leikkauksien aikana h\u00e4nelt\u00e4 poistettiin suuri osa vatsan kudoksia, tehtiin ihonsiirtoja ja suolistoon avanne.<\/p>\n<p>Viikkoja kest\u00e4neen teho- ja osastohoidon j\u00e4lkeen Juha viimein kotiutettiin. <\/p>\n<p>Muistona tuolta k\u00e4ynnilt\u00e4 on edelleen jalassa oleva polvituki, ammottava kudospuutos vatsanseudussa ja voimakkaat s\u00e4rkyl\u00e4\u00e4kkeet. <\/p>\n<p>Kaikki on nyt hyvin<\/p>\n<p>Juha asuu edelleen Riekiss\u00e4 odotellen polven nelj\u00e4tt\u00e4 leikkausta. Sen aika ei ole viel\u00e4. Suolistoon tehty avanne on poistettu.<\/p>\n<p>Karjatilan Juha on muuttunut nurmitilaksi. Viimeiset mullikat l\u00e4ksiv\u00e4t teurasautoon lokakuussa 2024. Asiat pankin kanssa on selvitetty.<\/p>\n<p>\u201dTalo on nyt minun.\u201d<\/p>\n<p>Kyl\u00e4 on autioitunut, talojen katot alkavat sammaloitua, asukkaat ovat muuttaneet pois. Vain jokunen kes\u00e4asukas k\u00e4y kyl\u00e4ss\u00e4. Valoja naapureista ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4y.<\/p>\n<p>Kuusamon kaupungin valot maalaavat kaukaista taivaanrantaa pimein\u00e4 \u00f6in\u00e4. Nuo valot houkuttelevat my\u00f6s Juhaa luokseen, sill\u00e4 kaupungissa asuu Juhan pitk\u00e4aikainen yst\u00e4v\u00e4t\u00e4r.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole viel\u00e4 tehty, muuttop\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei sovittu.<\/p>\n<p> \u201dKatsotaan\u201d, pohtii kyl\u00e4n viimeinen asukas Juha Riekki.\u00a0<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/ilmiot\/tarinat\/toive-toteutui-pekka-vieraili-autiossa-lapsuudenkodissaan\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Lue my\u00f6s: Harras toive toteutui \u2013 Hoivakodissa asuva Pekka p\u00e4\u00e4si vierailulle autioon lapsuudenkotiinsa: \u201dIk\u00e4v\u00e4 kottiin on kova\u201d<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alkukes\u00e4n sade on kastellut kumpuilevan vaaramaiseman. Kapean hiekkatien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 avautuu n\u00e4kym\u00e4 Saraj\u00e4rvelle, jota halkoo maalattu tolpparivist\u00f6 merkkin\u00e4 rajavy\u00f6hykkeest\u00e4.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":9559,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,786,4529,24,25,4530,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-9558","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kuusamo","17":"tag-kyla","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-maatila","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9558"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9558\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}