{"id":95723,"date":"2025-11-21T01:24:13","date_gmt":"2025-11-21T01:24:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95723\/"},"modified":"2025-11-21T01:24:13","modified_gmt":"2025-11-21T01:24:13","slug":"torsasiko-marinin-hallitus-miljardeja-vai-ei-nyt-harmistui-raportin-julkaisija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95723\/","title":{"rendered":"T\u00f6rs\u00e4sik\u00f6 Marinin hallitus miljardeja vai ei? Nyt harmistui raportin julkaisija"},"content":{"rendered":"

Korona-ajan menojen kasvua k\u00e4sittellyt VTV:n raportti her\u00e4tti kritiikki\u00e4. Raporttia vet\u00e4nyt VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 huomauttaa, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 antoi raporttiin my\u00f6nteisen lausunnon ennen sen julkaisua.<\/p>\n

Valtiontalouden tarkastusviraston vanhempi ekonomisti Suvi Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6<\/strong> vastaa Iltalehden haastattelussa tuoreen raportin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kritiikkiin. VTV julkaisi keskiviikkona raportin valtion menojen kasvusta korona-aikana.<\/p>\n

Raportissa arvioidaan, ett\u00e4 vuosien 2020\u20132023 menolis\u00e4ykset ylittiv\u00e4t hallituksen suunnitteleman menotason kumulatiivisesti noin 41\u00a0miljardilla eurolla. Raportti her\u00e4tti kritiikki\u00e4, kun valtiovarainministeri\u00f6n budjettip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mika Niemel\u00e4<\/strong> moitti Helsingin Sanomien<\/a> haastattelussa, ett\u00e4 VTV:n lukuihin muun muassa sis\u00e4ltyy paljon indeksikorotuksia ja muita automaattisesti kasvavia menoja.<\/p>\n

\u2013\u2009Siell\u00e4 on ilmeisesti mukana suuria indeksitarkistuksia ja muuta t\u00e4llaista automaattista menojen nousua. Minusta muutoin ansiokkaassa raportissa on t\u00e4lt\u00e4 osin oiottu mutkia, Niemel\u00e4 sanoi HS:n haastattelussa.<\/p>\n

VM:n arvio on, ett\u00e4 Marinin kauden pysyv\u00e4t menolis\u00e4ykset olivat noin kolme miljardia euroa. Se on huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin VTV:n arvio. Toisaalta VM ja VTV arvioivat eri asioita. VM tarkastelee vain p\u00e4\u00e4t\u00f6sper\u00e4isi\u00e4 menolis\u00e4yksi\u00e4. VTV katsoo menojen muutosta kokonaisuudessaan.<\/p>\n

My\u00f6s SDP:n kansanedustaja Matias M\u00e4kynen<\/strong> on kritisoinut raporttia ja sen julkista k\u00e4sittely\u00e4 sek\u00e4 vaatinut raporttiin oikaisua. H\u00e4n katsoo, ett\u00e4 VTV on lukenut muuhun kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien, kulttuurilaitosten ja rajavartiolaitoksen tukemisen.<\/p>\n

Harmillinen tilanne<\/p>\n

VTV:n Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 sanoo, ett\u00e4 raportin yhteenvedossa olleen tekstin voi tulkita v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n sanoo olevansa harmissaan siit\u00e4, ett\u00e4 raporttia on tulkittu virheellisesti.<\/p>\n

\u2013\u2009Kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 raportin tulos on oikea, mutta se on valitettavasti ymm\u00e4rretty v\u00e4\u00e4rin, Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 sanoo.<\/p>\n

Raportin yhteenvedossa oleva kiistanalainen kohta kuuluu seuraavasti:<\/p>\n

Koronakriisiin liittyvien menojen osuus supistui 39 prosenttiin vuonna 2021 ja l\u00e4hes nollaan vuoteen 2024 menness\u00e4. Sen sijaan koronakriisiin liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t menolis\u00e4ykset kasvoivat voimakkaasti ja pysyv\u00e4sti. Menotason pysyv\u00e4\u00e4 kasvua selitt\u00e4\u00e4 valtaosin menolis\u00e4ykset, joita tehtiin finanssipoliittisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 luopumisen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 nosti valtion budjetin menojen tason pysyv\u00e4sti 3,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 aiempaa korkeammalle BKT:hen suhteutettuna.<\/p>\n

Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 huomauttaa, ett\u00e4 kyseist\u00e4 kohtaa olisi voinut tarkentaa niin, ett\u00e4 siit\u00e4 k\u00e4y paremmin ilmi, ett\u00e4 menotason kasvu selittyy valtaosin p\u00e4\u00e4t\u00f6sper\u00e4isill\u00e4 menolis\u00e4yksill\u00e4, mutta my\u00f6s automaattiset menojen muutokset ovat mukana luvuissa.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta raportti antaa Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6n mukaan oikean kuvan tilanteesta. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 inflaatio, indeksikorotukset ja muut automaattiset korotukset eiv\u00e4t selit\u00e4 menojen kasvua, vaikka osittain vaikuttavat siihen.<\/p>\n

Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6n mukaan M\u00e4kysen esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kritiikiss\u00e4 on \u201dasiat jonkin verran sekaisin\u201d. VTV:n vanhempi ekonomisti sanoo, ett\u00e4 koronakriisiin liittyvi\u00e4 menoja on pyritty raportissa erottelemaan mahdollisimman hyvin.<\/p>\n

Yksi kritiikin kohde on ollut vuodet, joita raportissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. VTV:n tarkastelu p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 2024, kun valtiovarainministeri\u00f6 on k\u00e4ytt\u00e4nyt omassa arviossaan vuotta 2026. T\u00e4t\u00e4 Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 perustelee sill\u00e4, ett\u00e4 vuosi 2024 on viimeinen saatavilla oleva vuosi, josta budjetoidut luvut olivat tarkentuneet, kun VTV sai aineiston VM:lt\u00e4.<\/p>\n

VM lausui jo raportin tekovaiheessa<\/p>\n

Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 nostaa my\u00f6s esiin sen, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6lle esiteltiin raportti jo aikaisemmin syksyll\u00e4. Lis\u00e4ksi VM sai lausua omat huomionsa raportista kirjallisena. Esimerkiksi VM:n esiin nostamat tekniset asiat otettiin pitk\u00e4lti huomioon lopullisessa raportissa.<\/p>\n

\u2013\u2009Lausunnon perusteella t\u00e4smennettiin poikkeuslausekkeisiin liittyvien tekstikohtien muotoiluja. VM toimitti my\u00f6s teknisluonteisia korjaus- ja t\u00e4smennysehdotuksia. Ne on otettu tekstimuutoksina huomioon lopullisessa tarkastuskertomuksessa soveltuvin osin, VTV:n lausuntoyhteenvedossa todetaan.<\/p>\n

Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 ihmettelee, miksi VM ei syksyll\u00e4 maininnut, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi oma laskelma, joka poikkeaa VTV:n n\u00e4kemyksest\u00e4.<\/p>\n

VM:n lausunto on kiinnostavaa luettavaa, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 raportin julkaisun j\u00e4lkeen ministeri\u00f6st\u00e4 on esitetty kriittisempi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Lausunnossa ei nimitt\u00e4in esitet\u00e4 sen julkaisun j\u00e4lkeen kuultuja moitteita.<\/p>\n

\u2013\u2009VTV:n huomio k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neiden m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen kasvusta on osuva. M\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen ylibudjetointia tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Kuluvalla vaalikaudella m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen k\u00e4yt\u00f6n seurantaa on tehostettu ja niiden budjetoinnin ajantasaisuuteen on kiinnitetty erityist\u00e4 huomiota budjettiprosesseissa, VM:n lausunnossa todetaan.<\/p>\n

\u2013\u2009VM huomauttaa, ett\u00e4 luvut 3\u20134 ovat melko teknisi\u00e4, joten kansantajuistettu yhteenveto keskeisist\u00e4 tuloksista voisi auttaa isompaa joukkoa lukijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulokset paremmin. Lukujen analyysi\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 kuitenkin erityisen ansiokkaana ja menetelm\u00e4llisesti korkeatasoisena.<\/p>\n

Raportissa luvut 3 ja 4 pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n keskeiset huomiot m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen kasvusta ja kohdentamisesta sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen mitoituksesta. Valtiovarainministeri\u00f6n kokonaisarvio raportista on lausunnon perusteella hyvin positiivinen.<\/p>\n

VM yhtyy pitk\u00e4lti raportin yhteen p\u00e4\u00e4tulemaan: \u201dFinanssipoliittisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 luopuminen johti Suomessa voimakkaaseen menotason nousuun, pysyviin menolis\u00e4yksiin muihin kuin koronakriisiin liittyviin kohteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neiden m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen kasvuun. Keskeinen oppi onkin, ett\u00e4 finanssipoliittisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 poikkeaminen tulee rajata selke\u00e4sti ja vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin kriisimenotarpeisiin ja ett\u00e4 poikkeuslausekkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulee tarkentaa tai niist\u00e4 tulee luopua kokonaan\u201d. Vaalikaudella 2020\u20132023 ollut poikkeuslausekkeen mahdollistama menolis\u00e4ys kehyksiin oli liian pieni verrattuna kriisin kokoon ja heikosti rajattu, mik\u00e4 osaltaan ehk\u00e4 saattoi johtaa siihen, ett\u00e4 hallituksen todettua yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olleen poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi menokehyksen ei en\u00e4\u00e4 katsottu olevan voimassa.<\/p>\n

Entinen budjettip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 \u00e4l\u00e4hti<\/p>\n

My\u00f6s VTV:n nykyinen p\u00e4\u00e4johtaja Sami Yl\u00e4outinen<\/strong> otti raporttiin kantaa viestipalvelu X:ss\u00e4<\/a>. H\u00e4n oli VM:n budjettip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 korona-aikana.<\/p>\n

\u2013\u2009Korona-ajan budjettip\u00e4\u00e4llik\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 havainto on helppo allekirjoittaa. Aluksi rahank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 painottui koronan hoitaminen, sen j\u00e4lkeen kriisiin liittym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 menoja kasvatettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mielenkiintoinen raportti, jonka viesteihin kannattaa tutustua, Yl\u00e4-Uotinen kirjoittaa.<\/p>\n

H\u00e4n viittaa raportin havaintoon, ett\u00e4 vuonna 2020 noin 70 prosenttia valtion budjetin menolis\u00e4yksist\u00e4 kohdentui koronakriisin hoitoon, mutta sen j\u00e4lkeen kriisiin liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t lis\u00e4ykset korostuivat.<\/p>\n

Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 sanoo Iltalehden haastattelussa, ett\u00e4 kyseinen raportti on ensimm\u00e4inen kerta, kun korona-ajan menojen nousua on pyritty l\u00e4pivalaisemaan yksityiskohtaisesti.<\/p>\n

\u2013\u2009Minua kiinnostaisi n\u00e4hd\u00e4 ne VM:n laskelmat. Jos VM on koostanut pelkki\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sper\u00e4isi\u00e4 muutoksia, t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 VM:n laskelmat eroavat k\u00e4sitteellisesti meid\u00e4n laskelmistamme. Siksi niiss\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisestikin eroavaisuuksia, Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Korona-ajan menojen kasvua k\u00e4sittellyt VTV:n raportti her\u00e4tti kritiikki\u00e4. Raporttia vet\u00e4nyt VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasr\u00e4\u00e4si\u00f6 huomauttaa, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":95724,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,2346,863,2168,17,24,25,28,29,2619,15,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-95723","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-hallituksen-talouspolitiikka","17":"tag-hallitus","18":"tag-hallituspolitiikka","19":"tag-headlines","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115585080585856301","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95723","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95723"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95723\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}