{"id":95793,"date":"2025-11-21T03:59:11","date_gmt":"2025-11-21T03:59:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95793\/"},"modified":"2025-11-21T03:59:11","modified_gmt":"2025-11-21T03:59:11","slug":"rahat-loppuivat-ja-siihen-on-kolme-syyta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/95793\/","title":{"rendered":"Rahat loppuivat ja siihen on kolme syyt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Valtiovarainministeri Riikka Purran<\/strong> (ps.) vuoden 2026 budjettiehdotuksen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 11 miljardia euroa osoittaa j\u00e4lleen kerran keskeisi\u00e4 oireita Suomen hyvinvointivaltion terveydest\u00e4.<\/p>\n

Talouden suorituskyky on vuoden 2007 tasolla, mutta julkiset menot ovat karanneet aivan eri korkeuksiin ja vuosittainen rakenteellinen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 on jo 10 miljardin paikkeilla. Yhden miljardin suuruusluokan s\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t siis tule riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n velkasuhteen kasvun taittamiseen. Kymment\u00e4 miljardia ei tarvitse leikata heti, mutta se on rima, johon talouspolitiikan ponnisteluilla pit\u00e4\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 ylt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muissa Pohjoismaissa taloudet ovat kasvaneet ja niiden julkiset taloudet ovat olleet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ylij\u00e4\u00e4m\u00e4isi\u00e4. Kyse on siis Suomen yksityiskohdista, ei pohjoismaisesta mallista sin\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Rakenteellisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n johdosta velkasuhde on suhdanteista huolimatta pysyv\u00e4ll\u00e4 kasvu-uralla. T\u00e4m\u00e4 on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja tulee p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n, tavalla tai toisella. On p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallittu velkasuhteen kasvun taittaminen on ainoa j\u00e4rkev\u00e4 vaihtoehto, jos halutaan turvata pohjoismainen hyvinvointi my\u00f6s tuleville sukupolville.<\/p>\n

Onneksi velan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei viel\u00e4 ole ongelma. Valtion velan koron ero v\u00e4h\u00e4isen riskin velan korkoon \u2013 kuten esimerkiksi Saksaan \u2013 olisi ensimm\u00e4inen signaali velkaisuuden ongelmasta. Ero ei ole revennyt, vaikka railo onkin kasvanut siit\u00e4 mit\u00e4 se oli viel\u00e4 vuonna 2015.<\/p>\n

Markkinoilla siis edelleen uskotaan Suomeen. Usko perustuu siihen, ett\u00e4 Suomessa poliitikot pystyv\u00e4t rakenteellisiin uudistuksiin, jotka poistavat pysyv\u00e4n alij\u00e4\u00e4m\u00e4n. Usko ei tule olemaan ikuista, vaan odotus olisi syyt\u00e4 pysty\u00e4 lunastamaan ennen kuin se alkaa rapista ja korkovaade kasvaa, mik\u00e4 edelleen lis\u00e4isi alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on keskeinen syy niin sanotulle velkajarrulle, (melkein) parlamentaariselle yhteisymm\u00e4rrykselle ylivaalikautisesta suunnitelmasta velan v\u00e4hent\u00e4miseksi. Kuten esimerkiksi IMF toteaa IV-artiklan konsultaatioissaan(1, yleisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6s on askel oikeaan suuntaan, muttei viel\u00e4 riit\u00e4. Seuraavaksi pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 konkreettiset toimet rakenteellisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n poistoon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n

Suomen talouden jamaan on kolme selke\u00e4\u00e4 suurta syyt\u00e4.<\/p>\n

Yksityisen sektorin tuottavuuskasvu on pys\u00e4htynyt, julkisten palvelujen vaikuttavuus on vajavainen suhteessa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n tarpeisiin ja julkiset menot ovat liian suuret suhteessa talouden suorituskykyyn.<\/p>\n

N\u00e4in ollen ehdotus Suomen elintapojen muutoksiin ja l\u00e4\u00e4kitykseen on selv\u00e4: tuottavuus kasvuun, julkisten palvelujen vaikuttavuuteen kohennus, ja priorisoidaan julkisen sektorin menot ja teht\u00e4v\u00e4t ja lopetetaan v\u00e4hiten t\u00e4rke\u00e4t.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 olisivat olleet suotavia periaatteita politiikan tekemiseen ainakin viimeisten noin kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole siis vain vuoden 2026 budjetista vaan talouden suorituskyvyst\u00e4 ja julkisen sektorin koosta ja laadusta.<\/p>\n

Julkiset menot priorisointiin<\/p>\n

Menoja voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 h\u00f6yl\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4 tai sitten strategisemmin priorisoimalla julkisen sektorin teht\u00e4v\u00e4t ja vastuut. H\u00f6yl\u00e4\u00e4minen saattaa olla poliittisesti helpompaa, kun kaikki n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin huonompi vaihtoehto. On olemassa sek\u00e4 eritt\u00e4in tarpeellisia ja hy\u00f6dyllisi\u00e4 julkisia menoja, mutta my\u00f6s turhempia \u2013 ehk\u00e4 jopa haitallisia.<\/p>\n

Strategisempi ote julkisen sektorin teht\u00e4viin voisi tarkoittaa kokonaisten toimintojen lopettamista. Kun kaikkeen ei ole varaa, t\u00e4ytyy valita mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ja mist\u00e4 luovutaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 poliitikkojen pit\u00e4isi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 julkisen vallan toimet ja menot t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, ottaa punakyn\u00e4 k\u00e4teen ja alkaa yliviivaamaan prioriteettilistan loppup\u00e4\u00e4n toimintoja ja menoja.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy olla poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, mutta voin antaa kuvailevia esimerkkej\u00e4: tarvitaanko sek\u00e4 rehtorit, opetusministeri\u00f6 ett\u00e4 opetushallitus; onko syyt\u00e4 rahoittaa verovaroin kolmannen sektorin yhdistysten valtion tukien lobbaamista ja omaisuuden kasvattamista; voitaisiinko maataloustuki suunnitella vain turvaamaan huoltovarmuutta ja kohentamaan muun muassa vesist\u00f6jen ja luonnon monimuotoisuuden tilaa; kuinka montaa kuntaa Suomessa oikeasti tarvitaan; ja niin edelleen.<\/p>\n

T\u00e4llaiset purot ovat pieni\u00e4 suhteessa 10 miljardin pallokentt\u00e4\u00e4n. Mutta kuten Liberaalipuolueen \u201dRohkeutta priorisoida\u201d -projekti osoitti, yhdess\u00e4 niist\u00e4 voisi tulla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 julkisten menojen k\u00e4yt\u00f6n tehostamista, joka osaltaan auttaa julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4n piinaan.<\/p>\n

Valitettavasti asia on mutkikkaampi kuin vain menojen poistaminen. Leikkausten vaikutukset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, vaan voivat vaikuttaa useiden kanavien kautta muun muassa talouden aktiviteettiin ja kasvuun, ja siis ep\u00e4suorasti my\u00f6s verotuloihin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on niin sanottu julkisten menojen (tai verojen) kerroin: kuinka paljon BKT muuttuu ep\u00e4suorasti, kun julkisia menoja (veroja) muutetaan. Kerroin ei ole yksi vakio, vaan funktio muun muassa siit\u00e4, mit\u00e4 menoja muutetaan, millainen on talouden (tai muutosten kohteeksi joutuneiden sektorien) suhdannetilanne ja kuinka pitk\u00e4\u00e4 aikav\u00e4li\u00e4 ajatellaan.<\/p>\n

Esimerkiksi yksityisi\u00e4 investointeja syrj\u00e4ytt\u00e4vien toimien kerroin on alhainen tai jopa negatiivinen ja niit\u00e4 tukevan korkea. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 esimerkki on viisaat T&K-tuet, jotka kiihdytt\u00e4v\u00e4t kasvua pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Valitettavasti usein kertoimien yksityiskohtainen tunteminen on hyvin vaikeaa.<\/p>\n

Pelk\u00e4n listauksen sijaan pit\u00e4isi siis jotenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten julkiset menot vaikuttavat aktiviteettiin ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ne sit\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tai edist\u00e4v\u00e4t. Julkisten menojen priorisointi olisi joka tapauksessa h\u00f6yl\u00e4\u00e4mist\u00e4 parempi tapa aloittaa rakenteellisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n purkaminen.<\/p>\n

Verotusta optimoitava eik\u00e4 maksimoitava<\/p>\n

Verotus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tulojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tulojen uudelleenjakoa. Veroissa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ovat kiilat, jotka leikkaavat taloudellista aktiviteettia, aiheuttaen hyvinvointitappioita.<\/p>\n

Kaikki verot eiv\u00e4t ole t\u00e4ss\u00e4 samanarvoisia \u2013 yksien verolajien verokiila on suurempi kuin toisten. Olennaista ovat kannustimet ja mahdollisuudet. T\u00e4m\u00e4 on syy siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4omatuloja on hyv\u00e4 verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja. Toiseksi esimerkiksi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kire\u00e4 marginaalivero alentaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kasvua muun muassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 innovointia, kun toisaalta maapohjan verokiila vaikuttaa vain mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n v\u00e4h\u00e4n talouden aktiviteettiin.<\/p>\n

Verotuksen rakennetta voitaisiin kohentaa niin, ett\u00e4 verotulojen kokonaistaso pysyy tavoiteltuna mutta verokiilojen aktiviteettia leikkaava vaikutus pienenee. Er\u00e4s esimerkki t\u00e4llaisesta rakenteen muutoksesta olisi ALV-tukien \u2013 kuten elintarvikkeiden alemman kannan \u2013 poistaminen, ja ty\u00f6n sek\u00e4 yritt\u00e4misen marginaaliverotuksen kevent\u00e4minen.<\/p>\n

Toinen julkisen talouden ahdinkoa helpottava muutos olisi verotuksen painopisteen siirt\u00e4minen el\u00e4kemaksuista valtion verotuloihin. T\u00e4m\u00e4 tietenkin tarkoittaisi my\u00f6s el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n yksityiskohtien uudelleen arviointia.<\/p>\n

Aluksi voisi riitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi yritysverotuksen yksityiskohtien s\u00e4\u00e4t\u00e4minen niin, ett\u00e4 kannusteet innovointiin ja aineettomiin investointeihin kasvavat. T\u00e4t\u00e4 olen avannut konkreettisemmin t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 Verkkouutisten n\u00e4k\u00f6kulmassa<\/a>.<\/p>\n

Veroeurojen vaikuttavuus kuntoon<\/p>\n

Julkisten varojen k\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ytyy lis\u00e4ksi tehostua. Julkisesti rahoitetussa ja\/tai j\u00e4rjestetyss\u00e4 tuotannossa tuottavuutta tai ty\u00f6llisyytt\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on palvelujen vaikuttavuus. Olennaista olisi julkisten varojen k\u00e4yt\u00f6n vaikutukset esimerkiksi terveisiin elinvuosiin tai tulevien sukupolvien osaamiseen.<\/p>\n

Jos kustannukset ja\/tai innovointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, yksityinen on julkista parempi tuottaja, vaikka j\u00e4rjest\u00e4minen ja rahoitus tulisivatkin julkiselta puolelta. Keskeiset syyt t\u00e4h\u00e4n ovat kannustimet ja hintaj\u00e4rjestelm\u00e4n tuottama informaatio suhteellisesta niukkuudesta.<\/p>\n

N\u00e4in ollen esimerkiksi terveydenhuollon vaikuttavuutta Suomessa voitaisiin kohentaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksityisen tuotannon osuutta esimerkiksi omal\u00e4\u00e4k\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, kohentamalla apteekkien s\u00e4\u00e4ntely tuottamaan parempaa kilpailua muun muassa sallimalla enemm\u00e4n markkinoille tuloa, ja varmistamalla samalla toimiva kilpailu esimerkiksi laajentamalla KKV:n valtuuksia.<\/p>\n

Yksityinen tuotanto ei kuitenkaan sovi kaikkeen. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole syy olla uudistumatta. Verohallinnon digitalisaatio on esimerkki siit\u00e4, miten uuden teknologian avulla on voitu tehostettua omaa toimintaa ja ty\u00f6n tuottavuutta, ja samalla my\u00f6s helpotettu kansalaisten arkea. Pelkk\u00e4 ATK olisi tarkoittanut nettilomaketta paperisen sijaan. Verohallinnossa sen sijaan k\u00e4\u00e4nnettiin koko prosessi digitalisaation avulla yl\u00f6salaisin: verottaja, ei verovelvollinen, laatii ehdotuksen veroilmoitukseksi. Vastaavia uudistuksia pit\u00e4isi pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kaikessa julkisessa toiminnassa. Teko\u00e4lyn ja agenttien ty\u00f6kalut voisivat auttaa t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Uudistuksia kohentamaan ty\u00f6llisyytt\u00e4<\/p>\n

Velka\/BKT-suhde pysyy paremmin hallinnassa korkeammalla BKT:n kasvulla. Valitettavasti normaali kehittyneen talouden kasvuvauhti ei en\u00e4\u00e4 Suomelle riit\u00e4, vaan lis\u00e4ksi tarvitaan edell\u00e4 mainittua priorisointia ja tehostamista.<\/p>\n

Ty\u00f6llisyysaste on avainasemassa, koska sill\u00e4 on suora vaikutus julkiseen talouteen ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturvamenojen sek\u00e4 verotulojen kautta.<\/p>\n

Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myys on viime aikoina kasvanut nyt l\u00e4hinn\u00e4 kehnon suhdanteen vuoksi. Isommassa kuvassa ty\u00f6tt\u00f6myys on viimeksi ollut hyv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaisella tasolla l\u00e4hes 35 vuotta sitten, ennen 1990-luvun lamaa.<\/p>\n

Ongelma on siis korkean rakennety\u00f6tt\u00f6myyden pysyvyys. Se on ik\u00e4v\u00e4\u00e4 julkiselle taloudelle, mutta my\u00f6s tragedia yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nkaarille.<\/p>\n

Koulutuksen rakenne tarvitsee my\u00f6s pikaista uudistamista. Ty\u00f6tt\u00f6myystilastoista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Suomessa tarjotaan liikaa ammatillista koulutusta ja liian v\u00e4h\u00e4n korkeakoulutusta. Kun ammatillista koulutusta tarjotaan suppeammalle osalle ik\u00e4luokkaa, sit\u00e4 voidaan tehostaa ja kustannuksia s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 muun muassa ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n parhaat opit oppisopimuskoulutuksesta esimerkiksi Sveitsist\u00e4 ja Saksasta.<\/p>\n

Rakenteellinen ty\u00f6tt\u00f6myys ei parane suhdanteilla eik\u00e4 elvytyksell\u00e4, vaan sen hoito kaipaa rakenteellista uudistusta ty\u00f6markkinoille ja koulutukseen. Uudistusten pit\u00e4\u00e4 kohentaa yritysten kannustimia palkata ja \u2013 yhdess\u00e4 sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kanssa \u2013 yksil\u00f6n kannustimia tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s IMF IV-artiklan konsultaatiossaan suosittaa<\/a> jatkamaan ty\u00f6markkinoiden ja koulutuksen uudistusta edell\u00e4 kuvatun suuntaisesti.<\/p>\n

Tuottavuus tekee hyvinvoinnin <\/strong><\/p>\n

Vaikein, mutta samalla ehk\u00e4 t\u00e4rkein, kasvuun liittyv\u00e4 ongelma on ty\u00f6n tuottavuus, BKT\/ty\u00f6tunti. Politiikkatoimien vaikutus tuottavuuteen on ep\u00e4suora, ep\u00e4varma, ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 satunnaisuuksia ja vaihtelevan pituisia viiveit\u00e4.<\/p>\n

Yrityksiss\u00e4 tuottavuuden kasvu tulee innovoinnista ja muiden innovaatioiden imitoinnista. Politiikkatoimilla voidaan lopulta vain v\u00e4h\u00e4n vaikuttaa yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvaan kasvuun, mutta yksi kulma olisi riskialttiin innovoinnin verokannustimet.<\/p>\n

Yritysverotuksen yksityiskohtia voitaisiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 Verkkouutisten aiemman n\u00e4k\u00f6kulman mukaan niin, ett\u00e4 onnistumisen hedelmist\u00e4 suurempi osuus j\u00e4\u00e4 yrityksiin. Kun t\u00e4m\u00e4 tekee riskinotosta houkuttelevampaa, se vastaavasti tekee siit\u00e4 my\u00f6s yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Innovointi vaatii osaamista, jota voidaan kehitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain korkeakouluissa. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hy\u00f6tyisimme enemm\u00e4n innovaatiokykyjen kohentamisesta kuin suuremmasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 matalan tuottavuuden ty\u00f6n tarjontaa.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 rahan k\u00e4ytt\u00f6 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riit\u00e4. Jos osaavia tekij\u00f6it\u00e4 ei ole lis\u00e4\u00e4, lis\u00e4raha menee hintoihin ja palkkoihin. Emme tarvitse kalliimpaa tutkimusta ja kehityst\u00e4, vaan enemm\u00e4n ja parempaa. Globaali osaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole Suomelle rajoite, mutta heit\u00e4 pit\u00e4isi saada houkuteltua Suomeen t\u00f6ihin, opiskelemaan, tutkimaan ja yritt\u00e4jiksi. T\u00e4ss\u00e4 voisi auttaa esimerkiksi Kanadan kaltainen pistej\u00e4rjestelm\u00e4 maahanmuuttajille.<\/p>\n

Kansantalouden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 niin sanottu kokonaistuottavuus ja p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kohti. Investoinnit uuteen p\u00e4\u00e4omaan mahdollistavat uuden teknologian levi\u00e4misen \u2013 mutta investointien lajilla ja laadulla on keskeinen merkitys. Sein\u00e4t ovat usein tarpeen tuotannolle, mutta merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kasvun tekij\u00f6it\u00e4 ovat investoinnit laitteisiin ja aineettomaan p\u00e4\u00e4omaan. Suomessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kova puute erityisesti j\u00e4lkimm\u00e4isen tyypin investoinneista.<\/p>\n

Investoinneissa olennaisinta on riskeill\u00e4 painotettu verojen j\u00e4lkeinen tuotto-odotus. Investointeihin voitaisiin siis vaikuttaa uudistamalla yritysverotuksen yksityiskohtia, jotka kohentaisivat insentiivej\u00e4 ennen kaikkea aineettomiin investointeihin. Yritystoiminnan riskej\u00e4 voitaisiin hallita kohentamalla ty\u00f6markkinoiden kyky\u00e4 tarjota osaajia ja mahdollistaa yrityksen uudistuminen esimerkiksi helpottamalla irtisanomisen ja palkkaamisen yksityiskohtia.<\/p>\n

Kun yksi yritys kohentaa tuottavuuttaan, koko talous kasvaa. Mutta jos t\u00e4m\u00e4n yrityksen osuus voimavarojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja tuotannosta laskee, kasvuvaikutus alenee tai poistuu.<\/p>\n

Politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa paremmin t\u00e4h\u00e4n yritysten v\u00e4liseen komponenttiin. Tuottavimpien yritysten pit\u00e4isi haluta houkutella suuremmat osuudet ty\u00f6voimasta ja huonoimpien yritysten pit\u00e4isi hiipua pienemmiksi.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on luova tuho ja muu voimavarojen allokaatio: talouden kasvu kohentuu, kun paremmin toimivat yritykset saavat kasvavat osuudet markkinoista ja ty\u00f6voimasta. Ty\u00f6markkinoiden kyky ohjata ty\u00f6voimaa siirtym\u00e4\u00e4n paremmin toimiviin yksik\u00f6ihin ja muun muassa verotuksen ja s\u00e4\u00e4ntelyn uudistukset kannustimiin investoinniksi olisivat tarpeen.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu kokonaistuottavuus tarkoittaa muiden tekij\u00f6iden kuin p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja ty\u00f6voiman osaamisen merkityst\u00e4 tuottavuudelle. Uusi teknologia ja paremmat toimintatavat ovat paraatiesimerkkej\u00e4 kokonaistuottavuudesta: samalla ty\u00f6voiman osaamisella ja p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 saadaan aikaan enemm\u00e4n ja\/tai parempaa tuotantoa.<\/p>\n

Teknologian ohella my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntelyn tarjoamilla kannustimilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Kun taloudessa kannustimet ohjaavat tuottamaan enemm\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta esimerkiksi sallimalla kehitt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 suuremman osan ty\u00f6ns\u00e4 hedelmist\u00e4, kasvu on kovempaa, kuin jos kannustimet ohjaavat vain ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden kehitysty\u00f6n hedelmi\u00e4.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

Tutkimusten mukaan t\u00e4llaiset erot instituutioissa selitt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti miksi muutamat taloudet ovat vaurastuneet ja monet muut pysyneet k\u00f6yhin\u00e4.<\/p>\n

Suomessa tulisikin tarkastella, ovatko verotuksen, s\u00e4\u00e4ntelyn ja muiden instituutioiden tarjoamat kannustimet sopusoinnussa modernin talouden tuottavuuskasvun \u2013 innovoinnin ja muun riskinoton \u2013 kanssa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on saavutettavissa<\/p>\n

Talouden kasvu auttaisi, mutta ei yksin riit\u00e4. Julkisen talouden rakenteellinen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 vaatii priorisointia ja rakenteiden uudistusta, jossa yksinkertaisesti lopetetaan turhimmat toiminnot ja menot.<\/p>\n

Julkisen talouden ohella my\u00f6s kansalaiset voisivat paremmin, kun ty\u00f6llisyys ja tuottavuus olisivat hyv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaisella tasolla, ja Suomi nauttisi terveest\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 talouskasvusta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin saavutettavissa, mutta ty\u00f6markkinoille, sosiaaliturvaan, verotukseen ja muuhun s\u00e4\u00e4ntelyyn tarvitaan uudistuksia.<\/p>\n

Yritykset tarvitsevat paremmat kannustimet riskinottoon, innovointiin, investointeihin ja ty\u00f6llist\u00e4miseen. Yritysverotuksen yksityiskohtia tulee muokata ja haluttujen alojen kansainv\u00e4lisi\u00e4 osaajia tulee aktiivisesti houkutella Suomeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) vuoden 2026 budjettiehdotuksen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 11 miljardia euroa osoittaa j\u00e4lleen kerran keskeisi\u00e4 oireita Suomen hyvinvointivaltion…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":95794,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,4531,15,18,21,637,32,78,19,20,16,9112],"class_list":{"0":"post-95793","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-nakokulma","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-politiikka","25":"tag-suomi","26":"tag-talous","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-uutiset","30":"tag-velka"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115585690341603633","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95793","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95793"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95793\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95793"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95793"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95793"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}