19.11.202519:15<\/p>\n
<\/p>\n
Taloudelliset perusteet Suomen liittymiselle rahaliittoon olivat mikrotaloudelliset hy\u00f6dyt ja rahataloudellinen vakaus. Ongelmana n\u00e4htiin heikompi kyky sopeutua Suomea koskeviin ep\u00e4symmetrisiin shokkeihin.<\/p>\n
Mikrotaloudelliset hy\u00f6dyt ovat totta, vaikka suuruutta on vaikea arvioida. Kansalaiset ja pk-yritykset pit\u00e4v\u00e4t mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa rahaa koko euroalueella selv\u00e4n\u00e4 etuna. Nordean siirtyminen Ruotsista Suomeen perustui ilmeisesti ratkaisevasti euroalueella toteutettuun yhdenmukaiseen s\u00e4\u00e4ntelyyn ja valvontaan. Euroalueen maiden osuuteen ulkomaankaupassa yhteiseen rahaan siirtyminen ei toisaalta n\u00e4yt\u00e4 vaikuttaneen.<\/p>\n
Rahataloudellisesta vakautumisestakin on hieman n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Efektiivinen valuuttakurssi on euroaikana ollut Suomessa vakaampi kuin Ruotsissa. Korkotason vaihtelussa tai inflaatiovauhdissa ei ole ollut suurta eroa.<\/p>\n
EKP:n rahapolitiikan sopivuus Suomelle on sen sijaan kyseenalaisempi. Valuuttakurssin joustamattomuus hidasti 2010-luvun alussa sopeutumista Suomea kohdanneisiin shokkeihin, toisin sanoen Nokian k\u00e4nnyk\u00f6iden ja painopaperien korvautumista uudella tuotannolla. Kurssin joustamattomuus edelt\u00e4vin\u00e4 buumivuosina todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s my\u00f6t\u00e4vaikutti kilpailukyky\u00e4 rapauttaneisiin palkankorotuksiin.<\/p>\n
Uusi ongelmallinen tilanne syntyi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4. Rahapolitiikka kiristyi selv\u00e4sti vuosina 2022\u20132023 inflaation taltuttamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 EKP onkin onnistunut hyvin. Inflaatio on palautunut 2 prosentin tienoille ilman isoja tuotannonmenetyksi\u00e4. Niin sanottu tuotantokuilu on euroalueella j\u00e4\u00e4nyt pieneksi. Suomen tilanteeseen rahapolitiikan kirist\u00e4minen sopi huonommin. Inflaatio on ollut hitaampi, kasvu heikompaa ja tuotantokuilu selv\u00e4sti suurempi kuin euroalueella.<\/p>\n
Ongelmaa on k\u00e4rjist\u00e4nyt Suomessa tyypillinen mutta euroalueella poikkeuksellinen luottokorkojen sidonnaisuus lyhyisiin markkinakorkoihin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sek\u00e4 kotitalouksien ett\u00e4 pk-yritysten korkorasitus nousi kiristysvaiheessa muuta euroaluetta rajummin.<\/p>\n
Korkorasituksen suuri vaihtelu on aito ongelma.<\/p>\n
Rahaliitosta eroamista ei kannata haikailla, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia sen varjopuolien hallitsemisesta. Yksi asia on palkkajoustavuus. Kustannuskilpailukyky ei ole nyt ongelma, mutta sellaisen syntyminen pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 jatkossakin. Ty\u00f6markkinoiden pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muutokset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t onneksi luottamusta joustavuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n
Finanssipolitiikan kyky puskuroida ep\u00e4symmetrisi\u00e4 shokkeja on kyseenalaisempi. Automaattiset vakauttajat ovat Suomessa vahvoja, mutta julkisen talouden heikko tila heikent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sper\u00e4isen elvytyksen mahdollisuuksia. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 peruste alentaa velkatasoa.<\/p>\n
Luottokorkojen sidonnaisuutta lyhyisiin korkoihin olisi my\u00f6s hyv\u00e4 voida v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Vaikka lainanottajat ovat pitk\u00e4n ajan keskiarvona hy\u00f6tyneet euribor-sidonnaisista koroista, korkorasituksen suuri vaihtelu on aito ongelma. Viranomaisten olisi syyt\u00e4 mietti\u00e4, miten t\u00e4t\u00e4 vaihtelua voidaan parhaiten pienent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kirjoittaja on ekonomisti ja vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"19.11.202519:15 Taloudelliset perusteet Suomen liittymiselle rahaliittoon olivat mikrotaloudelliset hy\u00f6dyt ja rahataloudellinen vakaus. Ongelmana n\u00e4htiin heikompi kyky sopeutua Suomea…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96083,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-96082","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115587455807040686","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96082","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96082"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96082\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96083"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96082"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96082"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96082"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}