{"id":96092,"date":"2025-11-21T11:41:07","date_gmt":"2025-11-21T11:41:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/96092\/"},"modified":"2025-11-21T11:41:07","modified_gmt":"2025-11-21T11:41:07","slug":"viisi-kysymysta-jotka-jokaisen-tutkivan-journalistin-kannattaisi-kysya-d-vitamiinista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/96092\/","title":{"rendered":"Viisi kysymyst\u00e4, jotka jokaisen tutkivan journalistin kannattaisi kysy\u00e4 D-vitamiinista"},"content":{"rendered":"<p>Marraskuun kaamoksessa jokainen meist\u00e4 on jo kuluttanut loppuun ne D-vitamiinivarastot, joita on ker\u00e4nnyt kes\u00e4n aikana auringossa ulkoilemalla. Suomessa elet\u00e4\u00e4n nyt niin kutsuttua D-vitaminiinitalvea, joka kest\u00e4\u00e4 aina maaliskuun loppuun asti. Se tarkoittaa aikaa, jolloin pohjoisilla leveysasteilla ei ole mahdollista muodostua D-vitamiinia iholla auringonvalon vaikutuksesta. Sit\u00e4 tarvitaan vitamiinipurkista. Mutta kuinka paljon, mit\u00e4 suosituksissa sanotaan ja ovatko ne liian matalat? N\u00e4m\u00e4 ovat kysymyksi\u00e4, jotka kiinnostavat niin tavallisia kansalaisia kuin toimittajiakin. T\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta moni toimittaja tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen ja etsii D-vitamiiniasiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin.<\/p>\n<p>Suomalaiset ravitsemussuositukset p\u00e4ivitettiin vuonna 2024, mutta D-vitamiinisuositus pysyi ennallaan. Listasin t\u00e4h\u00e4n viisi olennaista kysymyst\u00e4, joita jokaisen journalistin kannattaisi kysy\u00e4 erityisesti niilt\u00e4 asiantuntijoilta, jotka ovat olleet laatimassa D-vitamiinisuosituksia. Pohjoismaisten suositusten laatimiseen ovat Suomesta osallistuneet <strong>Maijaliisa Erkkola<\/strong> ja <strong>Ursula Schwab<\/strong>. Suomalaiset ravitsemussuositukset on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n yhteysty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<ol>\n<li>Suomalaisten suositusten ravintoainesuositukset noudattavat <a href=\"https:\/\/www.norden.org\/en\/publication\/nordic-nutrition-recommendations-2023\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia<\/a> (1) ja ne puolestaan ovat linjassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen eli <a href=\"https:\/\/www.efsa.europa.eu\/en\/efsajournal\/pub\/4547\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">EFSA:n suositusten<\/a> kanssa (2). D-vitamiini on ainoa poikkeus, jonka suositus on matalampi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. EFSA:n D-vitamiinisuositus on 15 \u00b5g\/vrk, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 10 \u00b5g\/vrk. Miksi n\u00e4in on?<\/li>\n<li>Miksi Pohjoismaisissa eik\u00e4 suomalaisissa suosituksissa ole mitenk\u00e4\u00e4n perusteltu t\u00e4t\u00e4 poikkeamaa D-vitamiinin osalta EFSA:n suosituksiin verrattuna?<\/li>\n<li>Miksi D-vitamiinisuosituksen tavoitetasoksi on asetettu puutostasolle j\u00e4\u00e4v\u00e4 30 nmol\/l, eik\u00e4 yleisesti riitt\u00e4v\u00e4ksi pitoisuudeksi katsottua 50 nmol\/l? Kummallisinta on, ett\u00e4 suomalaisissa suosituksissa todetaan D-vitamiinin suositeltavan saannin perustuvan D-vitamiinin veripitoisuuteen 50 nmol\/l. T\u00e4m\u00e4 ei yksinkertaisesti pid\u00e4 paikkansa. Kaikkialla muualla laadituissa suosituksissa, joissa veren tavoitetasoksi on asetettu 50 nmol\/l, D-vitamiinisuositukset ovat suurempia, 15\u201320 \u00b5g\/vrk. N\u00e4in on esim. mainitun EFSA:n suosituksen tapauksessa. Ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mahdollista, ett\u00e4 Pohjoismaissa samaan veripitoisuuden tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin vain 10 mikrogrammalla. Ja kuten todettua, suomalainen suositus perustuu pohjoismaisiin vastaaviin. Pohjoismaisten suositusten D-vitamiinia taustoittavassa, Food &amp; Nutrition Research -lehdess\u00e4 julkaistussa <a href=\"https:\/\/foodandnutritionresearch.net\/index.php\/fnr\/article\/view\/10230\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">artikkelissa<\/a> todetaan D-vitamiinin riitt\u00e4v\u00e4n veripitoisuuden rajaksi 50 nmol\/l, mutta toisaalla sanotaan, ett\u00e4 asetettu suositus est\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n D-vitamiinin puutoksen, jonka m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n\u00e4 on\n<\/li>\n<li>Kumpi v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa: Suomen D-vitamiinisuositus perustuu \u201dtavanomaiseen\u201d vai \u201dminimaaliseen\u201d auringonvalon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n? V\u00e4itt\u00e4m\u00e4t ovat kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassa, mutta suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt on allekirjoittanut kummankin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n. Kritisoidessani matalia suosituksia L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehdess\u00e4 vuonna 2019, Suvi T. Itkonen, Maijaliisa Erkkola ja Christel Lamberg-Allardt vastasivat minulle, ett\u00e4 suositukset perustuvat tavanomaiseen auringonvaloaltistukseen (6,7). Toisaalla Christel Lamberg-Allardt on kuitenkin v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 kaikki suositukset Euroopassa ja Amerikassakin l\u00e4htev\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 D-vitamiinin muodostuminen iholla on minimaalista (8).<\/li>\n<li>Jos D-vitamiinisuositus perustuu \u201dtavanomaiseen\u201d auringonvalolle altistukseen, miten t\u00e4llainen voi olla mahdollista maassa, jossa D-vitamiinia voi synty\u00e4 iholla auringonvalon vaikutuksesta vain puolet vuodesta?<\/li>\n<\/ol>\n<p>Jatkokysymykset<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lukija saattaa pohtia, miksei kirjoittaja itse kysy n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4. Olen kyll\u00e4 kysynyt, mutta en ole L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehdess\u00e4 k\u00e4ydyn debatin j\u00e4lkeen saanut vastauksia mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Henkil\u00f6t, jotka ovat laatimassa matalia suosituksia, vastaavat usein kritiikkiin toteamalla, ett\u00e4 suomalaisten D-vitamiinitilanne on nyt hyv\u00e4. He sanovat my\u00f6s, ett\u00e4 eroamme muista maista siten, ett\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n D-vitamiinia useisiin elintarvikkeisiin. Kirjoitin aiemmin t\u00e4ss\u00e4 blogissa <a href=\"https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/johanna-kaipiainen\/d-vitamiinin-puute-on-yha-yleista-suomessa-talvella\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">suomalaisten D-vitamiinitilanteesta<\/a> ja siit\u00e4, ett\u00e4 totuudenmukainen kuva siit\u00e4 saadaan mittaamalla veripitoisuuksia talviaikaan. Jatkokysymyksen\u00e4 edell\u00e4 mainitun viiden lis\u00e4ksi voikin kysy\u00e4, ett\u00e4 onko sellainen tilanne tosiaan hyv\u00e4, jossa talviaikaan 15\u201328 % ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 k\u00e4rsii D-vitamiinin puutteesta (9) ja lapsista ja nuorista per\u00e4ti kolmannes (10,11)? Elintarvikkeiden vitaminointi toki parantaa D-vitamiinin saantia ja keskim\u00e4\u00e4rin suomalaiset ylt\u00e4v\u00e4t ruoastaan saadulla D-vitamiinilla suositeltuun 10 mikrogrammaan. Kun suositus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ei siihen ylt\u00e4minen tee kuitenkaan kenenk\u00e4\u00e4n D-vitamiinitilanteesta hyv\u00e4\u00e4. Kuten todettua, sill\u00e4 ylt\u00e4\u00e4 noin tasolle 30 nmol\/l \u2013 ja se tarkoittaa puutosta.<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-570001\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/D-vitamiini-valehtelu-osa-2-400x279.jpg\" alt=\"\" width=\"400\" height=\"279\"  \/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<ol>\n<li>Blomhoff R, Andersen R, Arnesen EK, ym. Nordic Nutrition Recommendations 2023: Integrating Environmental Aspects. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 2023.<\/li>\n<li>EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). Dietary reference values for vitamin D. <a href=\"https:\/\/www.zotero.org\/google-docs\/?g8w9QE\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">EFSA Journal<\/a>. 2016;14(10):e04547. doi:10.2903\/j.efsa.2016.4547<\/li>\n<li>Brustad M, Meyer HE. Vitamin D \u2013 a scoping review for Nordic nutrition recommendations 2023. Food Nutr Res. 2023;67. doi:10.29219\/fnr.v67.10230<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/30721133\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lips P, Cashman KD, Lamberg-Allardt C, ym. Current vitamin D status in European and Middle East countries and strategies to prevent vitamin D deficiency: a position statement of the European Calcified Tissue Society. European Journal of Endocrinology. 2019;180(4):P23-P54. doi:10.1530\/EJE-18-0736 <\/a><\/li>\n<li>Paakkari I. <a href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk01044\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">D-vitamiini<\/a>. www.terveyskirjasto.fi (luettu 20.11.2025)<\/li>\n<li>Kaipiainen J. Suositeltu D-vitamiinim\u00e4\u00e4r\u00e4 on liian pieni. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti. 2019;74:2348.<\/li>\n<li>Itkonen S, Erkkola M, Lamberg-Allardt C. Tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 on arvioitu systemaattisesti. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti. 2019;74:2348-2349.<\/li>\n<li>Lamberg-Allardt C. D-vitamiinin aineenvaihdunta ja tilanne Suomessa. Moodi 2018(1)<\/li>\n<li>Raulio S, Tapanainen H, Valsta L. FinRavinto 2017 -tuloksia: D-vitamiinin saanti ja seerumipitoisuus aikuisilla. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti. 2021;76:2578-2582.<\/li>\n<li>Soininen S, Eloranta AM, Lindi V, ym. Determinants of serum 25-hydroxyvitamin D concentration in Finnish children: the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study. British Journal of Nutrition 2016;115(6):1080-1091.<\/li>\n<li>Soininen S, Eloranta AM, Schwab U, Lakka TA. Sources of vitamin D and determinants of serum 25-hydroxyvitamin D in Finnish adolescents. European Journal of Nutrition 2023;62(2):1011\u20131025.<\/li>\n<\/ol>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p class=\"italic font-radio-canada\">\n        Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstins\u00e4 itse ja niiss\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajien omia.\n        <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Marraskuun kaamoksessa jokainen meist\u00e4 on jo kuluttanut loppuun ne D-vitamiinivarastot, joita on ker\u00e4nnyt kes\u00e4n aikana auringossa ulkoilemalla. Suomessa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96093,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-96092","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115587506942152271","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96092","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96092"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96092\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96093"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96092"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96092"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96092"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}