\u201dKeskity!\u201d<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n olet saattanut tiuskaista lapsellesi, monestikin, kun olet halunnut h\u00e4nen suuntaavaan tarkkaavuutensa tiettyyn asiaan.<\/p>\n
Niin on kuitenkin turha sanoa lapselle.<\/p>\n
Turhaa on my\u00f6s huolestua, jos pieni lapsi touhuilee samaan aikaan muuta kuin vain yht\u00e4, sit\u00e4 aikuisen mielest\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, asiaa.<\/p>\n
Pienille lapsille ja viel\u00e4 koululaisillekin on nimitt\u00e4in aika tyypillist\u00e4, etteiv\u00e4t he jaksa keskitty\u00e4 kovin pitk\u00e4\u00e4n yhteen asiaan kerrallaan. Lapsi saattaa esimeriksi leikki\u00e4 tai jumpata samaan aikaan, kun aikuinen lukee h\u00e4nelle kirjaa.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Monen asian h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen yht\u00e4 aikaa on yleist\u00e4 lapsuudessa eik\u00e4 useinkaan tarkoita, ett\u00e4 lapsella olisi esimerkiksi tarkkaavaisuush\u00e4iri\u00f6. Lapsen valikoiva tarkkaavaisuus on viel\u00e4 kypsym\u00e4t\u00f6n ja sen vuoksi h\u00e4nen voi olla vaikea keskitty\u00e4 yhteen asiaan kerrallaan.<\/p>\n
Tarkkaavaisuuden tutkimus on oma tieteen haaransa, joka on kehittynyt voimakkaasti parinkymmenen viime vuoden aikana. Tieto tarkkaavaisuuden neurobiologiasta on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja tarkentunut.<\/p>\n
Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tarkkaavaisuuden tutkijat osoittavat, ett\u00e4 eri suuntiin hajaantunut tarkkavaisuus voi h\u00e4irit\u00e4 aikuisen oppimista \u2013 mutta ei lapsen. <\/p>\n
Lapset voivat oppia aivan yht\u00e4 hyvin, vaikka he eiv\u00e4t keskity yhteen asiaan kerrallaan, vaan multitaskaavat monia asioita yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n
\nLue my\u00f6s<\/strong>: N\u00e4in helposti vahvistat lapsen keskittymiskyky\u00e4: \u201dKun vanhemmat oivaltavat idean, menetelm\u00e4 on uskomattoman tehokas\u201d<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n
Lapsen hajaantunutta tarkkaavaisuutta ei pid\u00e4 moittia<\/p>\n
Lapselle on turha sanoa jatkuvasti, ett\u00e4 nyt t\u00e4ytyy keskitty\u00e4 \u2013 ellei sitten ole kyse turvallisuuteen liittyv\u00e4st\u00e4 asiasta, kuten autotien ylitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan lapset voivat oppia jopa paremmin, kun heit\u00e4 kehotetaan olemaan kiinnitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomiota johonkin asiaan. Lapsen uteliaisuus her\u00e4\u00e4 ja h\u00e4n tutkii tosi tarkkaavaisesti asiaa, jota kehotettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin huomiotta.<\/p>\n
Aikuiset puolestaan noudattavat kuuliaisesti ohjeita ja suuntavat huomionsa toisaalle, jos niin pyydet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n
Odotamme usein lapsilta aikuismaista keskittymist\u00e4 ja huomion kiinnittymist\u00e4 yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka lapsi tekee vauva-i\u00e4st\u00e4 alkaen valintoja, mihin huomionsa kiinnitt\u00e4\u00e4, h\u00e4nen kykyns\u00e4 valikoivaan tarkkaavaisuuteen on kuitenkin varsin kehittym\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n
Silmien kieli eli katsominen on lapsen ensimm\u00e4inen tarkkaavaisuussysteemi. Jo 6\u20138 viikon i\u00e4ss\u00e4 vauva hymyilee eniten juuri omille vanhemmilleen eli hymyn kieli alkaa vahvistua. Silmien ja hymyn kielt\u00e4 seuraavat \u00e4\u00e4nteiden kieli ja lopulta sanojen kieli.<\/p>\n
Kolmen kuukauden ik\u00e4inen katsoo pitemp\u00e4\u00e4n oman \u00e4itins\u00e4 kasvoja kuin tuntemattomia naisia.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isten viiden ik\u00e4vuoden aikana kehittyy kaksi tarkkaavaisuuden perussysteemi\u00e4: Ensimm\u00e4isen ik\u00e4vuoden aikana kehittyy tutkimisen ja orientaation systeemi, ja ensimm\u00e4isen ik\u00e4vuoden lopulla alkaa vahvistua tarkkaavaisuuden kontrollisysteemi, josta tulee dominoiva j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Esikoului\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkkaavaisuuden kontrollisysteemi yleens\u00e4 vahvistuu ja lapsi alkaa kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota siihen, mihin asioihin h\u00e4n keskittyy.<\/p>\n
Tarkkavaisuudessa on temperamenttieroja<\/p>\n
Tarkkaavaisuus on yksil\u00f6llist\u00e4. Osalla ihmisist\u00e4 on vaeltava mieli, jonka voi olla vaikea pysy\u00e4 yhdess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kovin pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6llinen piirre ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 katoa aikuisi\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaan tarkkaavaisuus voi olla vaeltavaa ja eri suuntiin jakautuvaa aikuisenakin.<\/p>\n
Vaeltava mieli voi olla my\u00f6s vahvuus. Kun tarkkaavaisuus on hajaantunut, ihminen voi huomata paljon asioita ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n ja tuottaa runsaasti ideoita. <\/p>\n
Monissa ammateissa voi olla hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 huomaa pieni\u00e4 vihjeit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tai miettii paljon kaikenlaisia erikoisia ajatuksia. Esimerkiksi lapsuusi\u00e4n hajaantunut tarkkaavaisuus voi jalostua erityistaidoksi poliisin, mainossuunnittelijan, kuljettajan, tutkijan tai vaikka toimittajan ammatissa. \u00a0<\/p>\n
Vaeltava mieli on useimmiten my\u00f6s impulsiivinen, el\u00e4myshakuinen sek\u00e4 palautetta ja palkintoa etsiv\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4n tiedostaa, omaa el\u00e4mys- ja palkintohakuisuutta voi oppia hallitsemaan viisaasti.<\/p>\n
Osalla ihmisist\u00e4 on toisen tyyppinen tarkkaavainen mieli, joka fokusoituu tiiviisti yhteen asiaan kerrallaan. Jos huomio t\u00e4ytyy siirt\u00e4\u00e4 hetkeksi asiasta toiseen, keskittyminen h\u00e4iriintyy ja on vaikea en\u00e4\u00e4 jatkaa keskeytynytt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tarkkaavaisuutta on erilaista<\/p>\n
Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa kolme tasoa: valikoinnin taso, sitoutumisen taso ja kontrollin taso.<\/p>\n
Osalle ihmisist\u00e4 on luonnostaan vaikeampaa sitoutua keskittym\u00e4\u00e4n, valita mihin keskittyy ja kontrolloida omaa keskittymist\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n tarkkaavaisuutensa ei ole huono, vaan erilainen kuin vahvaan sitoutumiseen ja kontrolliin taipuvaisten.\u00a0<\/p>\n
My\u00f6s tarkkaavaisuuden intensiteetiss\u00e4 ja valikoinnissa on yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Jotkut pystyv\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n olennaiseen jo lapsena, toisten on puolestaan vaikea poimia esimerkiksi koulun oppikirjasta keskeiset asiat.<\/p>\n
Yhden tarkkaavaisuus on intensiivist\u00e4 ja h\u00e4nell\u00e4 on voimakas intentio eli pyrkimys suunnata huomionsa tiettyyn asiaan. <\/p>\n
Toisella taas on ohuempi intensiteetti tarkkaavaisuudessa eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole intentiota lainkaan. Joskus t\u00e4m\u00e4ntyyppinen ihminen ajelehtii enemm\u00e4n kuin navigoi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, pyrkim\u00e4tt\u00e4 kovin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti mihink\u00e4\u00e4n tavoitteeseen.<\/p>\n
Haahuilussa ja ajelehtimisessakin voi oppia taitavaksi. Jotkut ihmiset ovat taitavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 sattumalta oikeasta paikasta juuri oikeaan aikaan. \u00a0<\/p>\n
Hajaantunut tarkkaavaisuus ei oikeuta h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n toisia<\/p>\n
Vaikka lapsella onkin kiert\u00e4v\u00e4, moneen asiaan suuntautunut tarkkaavaisuus, h\u00e4nen tulisi silti oppia ryhm\u00e4taitoja eli ryhm\u00e4n mukana toimimista ja ryhm\u00e4n yhteiseen toimintaan sitoutumista.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 taitoja voi olla vaikea oppia, ellei niit\u00e4 systemaattisesti ja kannustavasti opeteta. \u00a0<\/p>\n
Kun ryhm\u00e4 tarvitsee keskittymisrauhaa, lapsi voi toki puuhailla samalla omia juttujaan, kunhan se ei h\u00e4iritse muuta ryhm\u00e4\u00e4. Lasta ei kannata moittia puuhastelusta, vaan kertoa arvostavasti, miksi kunnioitamme keskittymisrauhaa ja mit\u00e4 ryhm\u00e4tilanteessa voi ja ei voi tehd\u00e4. Lapselle voi esimerkiksi tarjota kaksi hiljaista puuhaa, joista h\u00e4n voi valita toisen.<\/p>\n
Joskus sekin toimii, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lapselle ajastimesta, kuinka monta minuuttia ensin harjoittelemme yhdess\u00e4 keskittymist\u00e4 ja sitten h\u00e4n voi jatkaa itse valitsemaansa puuhaa.<\/p>\n
Kotona lapselle kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia harjoitella kontrolloitua tarkkaavaisuutta leikin kautta. Esimerkiksi helmien pujottelu nauhaan, askartelu tai plusplussilla tai legoilla mallin mukaan rakentaminen voivat vahvistaa tarkkaavaisuuden kontrollisysteemi\u00e4.<\/p>\n
Vanhempi voi jatkaa lyhyen iltasadun k\u00e4rsiv\u00e4llisesti loppuun, vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ettei lapsi yht\u00e4\u00e4n kuuntele. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n kuuntelee, mutta omalla tavallaan.<\/p>\n