{"id":96903,"date":"2025-11-22T10:20:08","date_gmt":"2025-11-22T10:20:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/96903\/"},"modified":"2025-11-22T10:20:08","modified_gmt":"2025-11-22T10:20:08","slug":"trumpin-viimeinen-sana-on-karmaiseva-pettymys-isoin-sokki-on-tassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/96903\/","title":{"rendered":"Trumpin viimeinen sana on karmaiseva pettymys \u2013 \u201dIsoin \u0161okki on t\u00e4ss\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

Eurooppa-tutkija Timo Miettisen<\/strong> mukaan USA:n ja Ven\u00e4j\u00e4n salassa sorvaama rauhansuunnitelmaluonnos Ukrainalle kertoo Euroopan ep\u00e4onnistumisesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Eurooppa ei ole onnistunut vaikuttamaan USA:n presidentti Donald Trumpiin<\/strong>, vaikka t\u00e4t\u00e4 on kovasti yritetty.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 se saldo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt aika negatiiviselta. Selke\u00e4sti Euroopan vaikutuspyrkimykset suhteessa Trumpiin eiv\u00e4t ole onnistuneet.<\/p>\n

Miettinen uskoo, ett\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 julkisuuteen ilmestynyt sopimusluonnos on eurooppalaisille johtajille \u201djonkinlainen pettymys\u201d.<\/p>\n

\u2013 Jos t\u00e4m\u00e4 nyt on se sopimus, ja Trumpin viimeinen sana, niin vaikutusyritykset ovat sitten ep\u00e4onnistuneet diplomaattisella tasolla. Varmaan se isoin \u0161okki tai pettymys on t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

USA:n ja Ven\u00e4j\u00e4n sopimusluonnoksessa korostuu voimakkaasti Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma, ja sit\u00e4 on luonnehdittu muun muassa \u201dn\u00f6yryytykseksi\u201d<\/a> Euroopan maille sek\u00e4 \u201djoululahjaksi\u201d<\/a> Ven\u00e4j\u00e4lle. Neuvotteluissa ei konsultoitu Eurooppaa.<\/p>\n

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi<\/strong> sanoi perjantaina, ett\u00e4 Ukraina on yhdess\u00e4 vaikeimmista tilanteista koko maan historiassa.<\/p>\n

Sopimus on Ven\u00e4j\u00e4n mieleen. Kuva USA:n presidentti Donald Trumpin (kesk.) ja Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putinin (vas.) v\u00e4lisist\u00e4 neuvotteluista Alaskassa elokuussa 2025. Gavriil Grigorov<\/p>\n

Nykyisenkaltainen rauhansopimus oli Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Miettisen mukaan esill\u00e4 jo Alaskassa elokuussa j\u00e4rjestetyn Trumpin ja Putinin v\u00e4lisen tapaamisen yhteydess\u00e4. Eurooppalaiset johtajat, Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> mukaan lukien, pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan Trumpiin, ja hyv\u00e4n aikaa n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oltaisiin onnistuttu.<\/p>\n

\u2013 Yleinen tulkinta oli, ett\u00e4 huonoimmat tai huonoin skenaario olisi saatu jotenkin v\u00e4ltetty\u00e4 ja Trump oltaisiin saatu vakuutettua Euroopan ja Ukrainan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.<\/p>\n

Alaskan-tapaamisen j\u00e4lkeen Trump sanoi eurooppalaisille johtajille tukevansa suunnitelmaa, jossa Ukraina luovuttaisi Ven\u00e4j\u00e4lle alueita, joita Ven\u00e4j\u00e4 ei ole saanut viel\u00e4 vallattua. Vastalahjaksi Putin kertoi lupaavansa, ettei h\u00e4n en\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Ukrainaan.<\/p>\n

\u2013 Nyt vaikutelma on, ett\u00e4 ratkaisu on kyll\u00e4 aika lailla alkuper\u00e4isen suunnitelman mukainen.<\/p>\n

Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan Eurooppa ep\u00e4onnistui vaikutusyrityksiss\u00e4\u00e4n Trumpin suuntaan. OUTI J\u00c4RVINEN<\/p>\n

My\u00f6s nykyiseen sopimusluonnokseen sis\u00e4ltyy Ven\u00e4j\u00e4n lupaus olla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Ukrainaan tai Eurooppaan. Kyseinen lupaus on kuitenkin asiantuntijan mukaan<\/a> \u201darvoton\u201d. Miettisen mukaan Eurooppa on kuitenkin onnistunut Ukrainan suhteen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ainakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ukraina on viel\u00e4 suvereeni valtio.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4in ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole, jos nykyinen sopimusluonnos astuu voimaan. Sopimukseen sis\u00e4ltyy Ukrainan suvereniteetin voimakas rajoittaminen.<\/p>\n

\u2013 Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Ukraina tuomittaisiin n\u00e4ihin alueluovutuksiin, sen suvereniteettia my\u00f6s rajattaisiin huomattavasti jatkossa erityisesti Nato-j\u00e4senyyden ja armeijan koon rajaamisen takia.<\/p>\n

Vaara<\/p>\n

Mik\u00e4li sopimus toteutuu, se voi olla vaarallista Euroopalle. Putinin imperialistisista pyrkimyksist\u00e4 on varoiteltu l\u00e4pi sodan. Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raikin<\/strong> mukaan Putin toi ne itse esiin ennen Ven\u00e4j\u00e4n laajamittaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4n tavoitteet eiv\u00e4t rajoitu Ukrainaan. Joulukuussa 2021, kun Ven\u00e4j\u00e4 esitti oman vaatimuslistansa, tuli hyvin ilmi, ett\u00e4 tavoite on laajemmin Ven\u00e4j\u00e4n etupiirin palauttaminen, Kristi Raik<\/strong> sanoi Iltalehdelle viime viikolla.<\/p>\n

Putin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vuonna 2021 kirjoittamassaan esseess\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ja ukrainalaiset ovat \u201dyksi kansa\u201d, joiden v\u00e4lille on tehty \u201dkeinotekoinen\u201d jako. Essee l\u00f6ytyy julkaistuna Kremlin sivuilta<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Jos Ven\u00e4j\u00e4 Ukrainan kohdalla saavuttaisi menestyst\u00e4, niin kyll\u00e4 se olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti halukas jatkamaan muualla, Raik sanoo.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen politiikan professori Tuomas Forsberg<\/strong> nostaa esiin, ett\u00e4 erityisesti turvatakuiden puuttuminen on Ukrainalle ongelma.<\/p>\n

\u2013 Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pelotetta Ven\u00e4j\u00e4 tulkitsee tilanteen niin, ett\u00e4 sill\u00e4 on mahdollisuus jatkaa aggressiotaan my\u00f6hemmin. Sota alkaisi uudestaan muodossa tai toisessa, my\u00f6s kansainv\u00e4lisen politiikan professori Forsberg sanoi torstaina Iltalehdelle<\/a>.<\/p>\n

Eurooppa ei ole onnistunut vaikuttamaan Trumpiin. Kuvassa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb halaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyia Kiovassa 11. syyskuuta. Zumawire \/ MV Photos<\/p>\n

Euroopalle ja Suomelle \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pelottava skenaario tulee esiin my\u00f6s saksalaisen turvallisuuspolitiikan tutkija Carlo Masalan<\/strong> kirjassa, jossa h\u00e4n avaa, miten Naton viides artikla murenee.<\/p>\n

Pelottava skenaario<\/a> l\u00e4htee tilanteesta, jossa Ukraina on h\u00e4vinnyt sodan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan ja antautunut j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4n huonoilla ehdoilla. Euroopassa jatketaan oman puolustuskyvyn laiminly\u00f6mist\u00e4 ja USA l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maailmasta muita kiinnostuksen kohteita.<\/p>\n

Esimerkiksi Puolassa Ven\u00e4j\u00e4 luo jo nyt joidenkin asiantuntijoiden mukaan<\/a> otollisia olosuhteita hy\u00f6kk\u00e4ykselle. Puolan armeijan yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Wies\u0142aw Kukulan<\/strong> mukaan Puola on <\/strong>nyt \u201dsotaa edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa\u201d, kuten ennen toista maailmansotaa vuonna 1939.<\/p>\n

Harha<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Euroopan puolustuskyky on pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hty heikkona, Euroopan talous on kuitenkin n\u00e4hty merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 valttikorttina.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n Euroopassa uskottiin, ett\u00e4 maanosan taloudellinen voima est\u00e4isi<\/a> keskin\u00e4isriippuvuuden kautta my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen Ukrainaan. Toisin k\u00e4vi.<\/p>\n

Miettisen puheista syntyy kuitenkin mielikuva, ettei Euroopan kannata tuudittautua harhakuvaan taloudellisesta vaikutusvallastaan.<\/p>\n

\u2013 Yhdysvaltojen talouden koko ja varsinkin kasvuvauhti ja tuottavuuskehitys on ollut selke\u00e4sti Eurooppaa parempaa. Erityisesti tulevaisuuden teknologioissa ja digitaalisissa teknologioissa Yhdysvallat on ottanut selke\u00e4sti johtoaseman suhteessa Eurooppaan.<\/p>\n

Esimerkiksi teko\u00e4lyn kehitt\u00e4misess\u00e4 yhdysvaltalaiset toimijat ovat Euroopan edell\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ja t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 Euroopan tulevaisuuden kasvun avaimet l\u00f6ytyv\u00e4t.<\/p>\n

My\u00f6s Kiina on noussut merkitt\u00e4v\u00e4ksi teknologiajohtajaksi tietyill\u00e4 aloilla. Kiina esimerkiksi hallitsee tiettyj\u00e4 mineraaleja ja puolijohteita, joita tarvitaan esimerkiksi mikrosirujen valmistamisessa.<\/p>\n

Euroopasta l\u00f6ytyy ennen kaikkea perinteist\u00e4 teollisuutta, kuten autoteollisuutta. Lis\u00e4ksi on panostettu vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n ja uusiin teknologioihin, mutta nekin tuntuvat olevan nyt maailmalla vastatuulessa. Sin\u00e4ns\u00e4 talouskasvun avaimet ovat Miettisen mukaan eurooppalaisten itsens\u00e4 k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 syntyy mielikuva vanhenevasta Euroopasta, joka j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen kaikista muista. Onko se sit\u00e4?<\/strong><\/p>\n

\u2013 On se tilanne, mik\u00e4 meill\u00e4 nyt on, varmaan se, ett\u00e4 olemme vanheneva maanosa. Kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paljon kiinnostavia asioita tapahtuu, ja yhteiskuntamallit ovat p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ll\u00e4 pohjalla, on erilaisia hyvinvointij\u00e4rjestelmi\u00e4. Mutta sitten on muunlaisia haasteita varsinkin tulevaisuuden teknologioissa. Kysymys on, l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00f6 Eurooppa sielt\u00e4 oman vahvuusalueensa, miss\u00e4 se voisi loistaa.<\/p>\n

Zelenskyin mukaan nyt on k\u00e4sill\u00e4 yksi maan koko historian vaikeimmista hetkist\u00e4. Kuva otettu Madridissa 18. marraskuuta 2025. Eduardo Parra<\/p>\n

Miettisen mukaan Euroopan kannalta ei voida pit\u00e4\u00e4 onnistumisena my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 2025 tehty\u00e4 tullisopua<\/a> USA:n kanssa. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n piiriss\u00e4 sopimusta kiiteltiin, koska se vakautti tilannetta.<\/p>\n

Miettisen mukaan Eurooppa suostui yksipuolisiin tulleihin USA:n kanssa ajatuksella, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 saavutettaisiin jotain muuta.<\/p>\n

\u2013 Ajateltiin, ett\u00e4 se on sitten tapa ostaa Trumpilta tietynlaista hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 turvallisuuspoliittisissa kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n

Jos Euroopan ja USA:n linjat turvallisuuspolitiikassa menev\u00e4t nyt rajusti eri suuntiin, saattaa Eurooppa Miettisen mukaan palata uudelleen tullikysymykseen.<\/p>\n

\u201dEp\u00e4reilua\u201d<\/p>\n

Euroopan talousahdinko Yhdysvaltoihin verrattuna liittyy sekin sotaan. Energia\u0161okki on vaikuttanut muun muassa Saksan kaltaisiin maihin.<\/p>\n

Euroopan sotilaallinen heikkous johtuu puolestaan siit\u00e4 turvallisuusj\u00e4rjestyksest\u00e4, joka Eurooppaan luotiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u2013 Turvallisuusj\u00e4rjestys Euroopassa on rakentunut tosi vahvasti Yhdysvaltojen l\u00e4sn\u00e4olon varaan, ja esimerkiksi Euroopan unionin keinot vahvistaa omaa puolustustaan tai tuottaa sotilaallista turvallisuutta ovat tosi heikot.<\/p>\n

Eurooppa on riippuvainen USA:n sotilaallisesta l\u00e4sn\u00e4olosta ja yhdysvaltalaisista asej\u00e4rjestelmist\u00e4. N\u00e4in on ollut aina, mutta aiemmin Yhdysvallat ja Eurooppa ovat olleet samaa mielt\u00e4 asioista.<\/p>\n

\u2013 Nyt kun n\u00e4kemykset ovat erkaantuneet, riippuvuus on muodostunut pikemminkin taakaksi.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 ja USA sopivat Ukrainasta Eurooppaa kuuntelematta. Kuva USA:n presidentti Donald Trumpin (kesk.) ja Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putinin (vas.) v\u00e4lisist\u00e4 neuvotteluista Alaskassa elokuussa 2025. Gavriil Grigorov, Zumawire \/ MV Photos<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Euroopalle ei ole Ukrainan sodan sopimusluonnoksen suhteen j\u00e4\u00e4nyt muuta vaihtoehtoa kuin yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa ailahtelevaiseen presidentti Trumpiin. Miettinen ei usko, ett\u00e4 Euroopan toiminta olisi perustunut varsinaiseen toiveajatteluun.<\/p>\n

\u2013 Se on minusta v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4reilusti sanottu. Totta kai, jos on diplomaattinen reitti yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa, se on pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, mik\u00e4 lopputulos on. Ei minulle ole j\u00e4\u00e4nyt sellaista vaikutelmaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olisi ollut ilmassa hirve\u00e4sti toiveajattelua.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nyt j\u00e4\u00e4 Ukrainan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi, miten se suhtautuu USA:n tarjoamaan huonoon rauhansopimukseen.<\/p>\n

\u2013 Oma k\u00e4sitykseni on, ett\u00e4 Ukraina olisi voinut hyv\u00e4ksy\u00e4 nykyisten rintamalinjojen j\u00e4\u00e4dytyksen ja jonkinlaisen j\u00e4\u00e4dytetyn konfliktin It\u00e4-Ukrainassa. Selv\u00e4sti vaikeampi hyv\u00e4ksy\u00e4 on suvereniteetin rajaus.<\/p>\n

\u2013 Paljon riippuu Euroopasta, ett\u00e4 mink\u00e4laista tukea Eurooppa pystyy lupaamaan Euroopalle, jos Yhdysvallat nyt sitten pesee jollain tavalla k\u00e4tens\u00e4 t\u00e4st\u00e4 konfliktista, jos Ukraina ei tule t\u00e4t\u00e4 sopimusta hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan USA:n ja Ven\u00e4j\u00e4n salassa sorvaama rauhansuunnitelmaluonnos Ukrainalle kertoo Euroopan ep\u00e4onnistumisesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Eurooppa ei ole…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96904,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,2260,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,32,19,20,56,4385,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-96903","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalisyys","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-poliitikot","26":"tag-politiikka","27":"tag-presidentti","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-ulkopolitiikka-ja-kansainvalinen-politiikka","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115592850603360767","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96903","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96903"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96903\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96904"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96903"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96903"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96903"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}