Lauantaina, 22. marraskuuta 2025 h\u00e4nen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta.<\/p>\n
Harva suomalainen artisti osasi kertoa laululla yht\u00e4 paljon kuin Kari Tapio<\/a>. H\u00e4n ei tavoitellut t\u00e4hteytt\u00e4, vaan yleis\u00f6\u00e4, ja juuri siksi h\u00e4nen lauluistaan tuli osa arkea ja juhlaa. Laulut el\u00e4v\u00e4t, ja tarina kulkee yh\u00e4 keikoilla, teattereissa ja suomalaisten muistoissa.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tarina siit\u00e4, miten kaikki alkoi ja miksi se yh\u00e4 jatkuu.<\/p>\n Lapsuus Suonenjoella ja matka sinivalkoiseksi \u00e4\u00e4neksi<\/p>\n Kari Tapio, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Kari Tapani Jalkanen<\/strong>, syntyi 22. marraskuuta 1945 Suonenjoella. H\u00e4nen lapsuudenkotinsa oli turvallinen, mutta kasvatus oli sen ajan malliin tiukkaa. Antti Heikkisen<\/strong> kirjoittaman el\u00e4m\u00e4kerran (WSOY, 2020) mukaan kolttosista saatettiin saada koivuvitsaa, ja selk\u00e4saunan j\u00e4lkeen itkiv\u00e4t sek\u00e4 poika ett\u00e4 is\u00e4.<\/p>\n Vanhemmiltaan\u00a0Ellilt\u00e4\u00a0<\/strong>ja Jaakolta<\/strong> Kari peri my\u00f6s uskonnollisen ajattelutapansa.<\/p>\n Nuoren Karin suuria idoleita eiv\u00e4t aluksi olleet laulajat vaan m\u00e4kihypp\u00e4\u00e4j\u00e4t. H\u00e4n haaveili urheilijan urasta, mutta m\u00e4kihyppy ja urheilu j\u00e4iv\u00e4t, kun l\u00e4\u00e4k\u00e4ri m\u00e4\u00e4r\u00e4si tauon keuhkovarjostuman takia.<\/p>\n Ennen t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 muusikkoel\u00e4m\u00e4\u00e4 Kari opiskeli latojaksi ja teki ty\u00f6t\u00e4 kirjapainossa Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 ja Kuopiossa. Illat ja viikonloput t\u00e4yttyiv\u00e4t kuitenkin musiikista. H\u00e4n esiintyi paikallisissa yhtyeiss\u00e4, kuten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers, ja alkoi v\u00e4hitellen nousta tunnetuksi oman alueensa \u00e4\u00e4nen\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1966 Kari Tapio k\u00e4vi koelaulussa Musiikki Fazerilla. Toivo K\u00e4rki<\/strong> neuvoi ottamaan laulutunteja, ja niit\u00e4 h\u00e4n otti Ture Aralta<\/strong>.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen single Tuuli k\u00e4\u00e4ntyk\u00f6\u00f6n \/ Niskavuoren nuorimmainen julkaistiin vuonna 1972. Samoihin aikoihin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si mukaan Danny Show\u2019hun. Aluksi teht\u00e4v\u00e4 ei ollut hohtavin: Karin ty\u00f6h\u00f6n kuului muun muassa show\u2019ssa k\u00e4ytetyn k\u00e4\u00e4rmeen hoitaminen ja apumiehen hommat, ennen kuin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si parrasvaloihin.<\/p>\n L\u00e4pimurto tuli vuonna 1976 singlell\u00e4 Laula kanssain. Sen per\u00e4\u00e4n syntyiv\u00e4t Viisitoista kes\u00e4\u00e4 ja Kaipuu, jotka vakiinnuttivat Karin aseman suomalaisen iskelm\u00e4n eturiviss\u00e4.<\/a><\/p>\n Tie huipulle ei ollut nopea, vaan hidas ja ty\u00f6voittoinen. Tie sinivalkoiseksi \u00e4\u00e4neksi oli t\u00e4ynn\u00e4 pettymyksi\u00e4 ja v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia levytyksi\u00e4, mutta taustalla oli valtava ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sitkeys.<\/p>\n L\u00e4pimurto tuli vuonna 1976 singlell\u00e4 Laula kanssain:<\/p>\n Pia ja salainen rakkaus, joka kesti l\u00e4pi myrskyjen<\/p>\n 1960-luvun Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 nuori, vaaleatukkainen Pia Viheri\u00e4vaara<\/strong> oli kaupungin tavoitelluin nainen. H\u00e4n oli insin\u00f6\u00f6ri Eino Viheri\u00e4vaaran <\/strong>tyt\u00e4r, ja rehtorin perheest\u00e4 puhuttiin paikkakunnalla paljon.<\/p>\n Karin ja Pian rakkaus roihahti Pieks\u00e4m\u00e4en Lyseon tanssiaisissa vuonna 1964. Pojasta, joka lauloi baareissa ja keikkaili b\u00e4ndeiss\u00e4, ei kuitenkaan heti tullut hyv\u00e4ksytty\u00e4 v\u00e4vy\u00e4. Nuoren parin kerrotaan joutuneen seurustelemaan salaa viiden vuoden ajan.<\/a><\/p>\n Lopulta he meniv\u00e4t naimisiin. Pia, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Brita Kyllikki Viheri\u00e4vaara<\/strong>, oli Karin puoliso vuodesta 1964 aina Karin kuolemaan asti.<\/p>\n Perheeseen syntyiv\u00e4t pojat Jani<\/strong>, Jiri <\/strong>ja Joona<\/strong>. Aikanaan Jani ja Jiri soittivat is\u00e4ns\u00e4 b\u00e4ndiss\u00e4 ja Joona toimi managerina. My\u00f6hemmin julkisuudessa kerrottiin my\u00f6s Karin avioliiton ulkopuolisesta pojasta, Karrista<\/strong>.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4kerrassa kuvataan perhett\u00e4 vahvaksi yhteis\u00f6ksi, jossa vanhat m\u00f6r\u00f6t oli sovittu. Karin ja Pian rakkaustarinaa kutsutaan poikkeuksellisen kauniiksi.<\/p>\n Mustasukkaisuus, alkoholi ja rehellisyys virheist\u00e4<\/p>\n Kari Tapion tarinaan kuuluivat my\u00f6s varjot: alkoholi ja mustasukkaisuus, joista puhuttiin pitk\u00e4\u00e4n l\u00f6\u00f6peiss\u00e4. Laulajat\u00e4hti ei lakaissut ongelmiaan maton alle, vaan puhui niist\u00e4 harvinaisen suoraan. Mustasukkaisuus rauhoittui i\u00e4n my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Kari oli ty\u00f6nteossa rehellinen. Jos keikka peruuntui viinan takia, Kari teki aina korvaavan esiintymisen ilmaiseksi. Se, ett\u00e4 h\u00e4n my\u00f6nsi virheens\u00e4 avoimesti ja hoiti sovitut asiat kuntoon, oli osa syyt\u00e4 siihen, miksi yleis\u00f6 pysyi h\u00e4nen puolellaan.<\/a><\/p>\n Lue my\u00f6s: <\/strong>Kari Tapion h\u00e4\u00e4kuva julki \u2013 poika toivotti iloista 55-vuotish\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n Olen suomalainen ja Myrskyn j\u00e4lkeen<\/p>\n Vuonna 1983 Kari Tapio levytti kappaleen Olen suomalainen, joka perustuu Toto Cutugnon<\/strong> L\u2019Italiano-lauluun. Suomeksi siit\u00e4 tuli v\u00e4hitellen yksi h\u00e4nen uransa t\u00e4rkeimmist\u00e4 lauluista ja monien mielest\u00e4 maan ep\u00e4virallinen kansallislaulu.<\/p>\n Vuonna 1983 Kari Tapio levytti kappaleen Olen suomalainen:<\/p>\n Kaikki ei silti ollut helppoa. 1980-luku oli uran vaikein vaihe: levytyksiss\u00e4 oli kappaleita, jotka eiv\u00e4t istuneet Karin tyyliin, ja osa lauluista olisi el\u00e4m\u00e4kertakirjan mukaan sopinut paremmin esimerkiksi Frederikin<\/strong> tai Simo Salmisen<\/strong> esitett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Pysyv\u00e4ksi iskelm\u00e4n kiintot\u00e4hdeksi Kari Tapio nousi viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1995 julkaistun Myrskyn j\u00e4lkeen -albumin my\u00f6t\u00e4. Nimikappaleesta tuli yksi h\u00e4nen suurimmista lauluistaan, ja my\u00f6s Juna kulkee ja monet muut hitit vahvistivat asemaa. Myrskyn j\u00e4lkeen ja Juna kulkee ovat kappaleita, joiden sanoituksissa kuuluu Karin oma k\u00e4denj\u00e4lki.<\/p>\n My\u00f6hemmin Myrskyn j\u00e4lkeen nousi uudelleen esiin, kun se sai uuden yleis\u00f6n ja vahvisti Karin asemaa my\u00f6s nuoremman polven korvissa.<\/p>\n Katso tunteikas Myrskyn j\u00e4lkeen -tulkinta:<\/p>\n Perheyritys ja pojat lavalla<\/p>\n Vartuttuaan pojat Jani ja Jiri liittyiv\u00e4t konkreettisesti mukaan is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n. He soittivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti is\u00e4ns\u00e4 taustayhtyeess\u00e4, Joona huolehti manageroinnista ja Pia oli mukana keikkamatkoilla. Jalkasten perheest\u00e4 tuli kirjaimellisesti perheyritys, joka kiersi Suomea ristiin rastiin.<\/p>\n Uran loppuvaiheessa Kari Tapio sai harvinaisella tavalla suosiota my\u00f6s rock- ja rap-yleis\u00f6n keskuudessa. Viimeisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4\u00e4n h\u00e4n esiintyi muun muassa Sein\u00e4joen Provinssirockissa.<\/p>\n Musiikki ei siis el\u00e4nyt vain tanssilavoilla, vaan my\u00f6s festareilla, y\u00f6kerhoissa ja nuorten juhlissa. Kuten er\u00e4s fani kuvaili: kun dj laittaa Klabbin biisin soimaan, parikymppinen yleis\u00f6 laulaa mukana.<\/p>\n Palkinnot, tunnustukset ja hiljainen is\u00e4nmaallisuus<\/p>\n Kari Tapio sai uransa aikana 21 kultalevy\u00e4, kahdeksan platinalevy\u00e4 ja yhden tuplaplatinan. H\u00e4n voitti Emma-palkinnon parhaana miesartistina vuosina 1999 ja 2005 ja pokkasi Iskelm\u00e4-Finlandia-palkinnon vuonna 2003.<\/p>\n H\u00e4n oli my\u00f6s Suomen rintamaveteraaniliiton kunniaristin saaja, ja h\u00e4ness\u00e4 kuvattiin olleen hiljaista is\u00e4nmaallisuutta.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4kertakirjan mukaan Karin is\u00e4 Jaakko oli ollut sotavankina ja kulkenut aatteellisesti pitk\u00e4n tien, mutta lopulta sek\u00e4 is\u00e4 ett\u00e4 poika olivat hiljaisen is\u00e4nmaallisia miehi\u00e4. Kari tuki esimerkiksi Harri Holkeria<\/strong> ja Riitta Uosukaista <\/strong>presidentinvaaleissa.<\/p>\n Lue my\u00f6s: <\/strong>Maksaisitko t\u00e4st\u00e4 \u201dKari Tapion pihagrillist\u00e4\u201d 2 500 euroa?<\/a><\/p>\n Kuolema ja hautajaiset<\/p>\n Kari Tapio kuoli \u00e4killiseen syd\u00e4nkohtaukseen 7. joulukuuta 2010 kotonaan Espoossa. H\u00e4n oli 65-vuotias.<\/p>\n Siunaus toimitettiin Tapiolan kirkossa Espoossa avoimena tilaisuutena. Kirkko t\u00e4yttyi yst\u00e4vist\u00e4 ja ihailijoista, ja v\u00e4ke\u00e4 oli my\u00f6s kirkon ulkopuolella. Kari on haudattu Gr\u00e4san uurnalehtoon Espoon Olariin. Samaan hautaan haudattiin my\u00f6hemmin leski Pia.<\/p>\n Suonenjoen kaupunki on pystytt\u00e4nyt Kari Tapion kunniaksi muistomerkin torin laidalle, ja Espoossa h\u00e4nen hautamuistomerkkins\u00e4 on kuvanveist\u00e4j\u00e4 Kimmo Pyyk\u00f6n<\/strong> suunnittelema.<\/p>\n 80-vuotisjuhlakiertue ja kes\u00e4n 2026 Myrskyn j\u00e4lkeen -n\u00e4ytelm\u00e4<\/p>\n Kari Tapion syntym\u00e4st\u00e4 tulee marraskuussa 2025 kuluneeksi 80 vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan eri puolilla Suomea.<\/p>\n Juhlavuoden kunniaksi on k\u00e4ynniss\u00e4 laaja Kari Tapio 80 vuotta Olen suomalainen -juhlakiertue, joka starttasi hein\u00e4kuussa Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilta ja p\u00e4\u00e4ttyy joulukuussa Espoon kulttuurikeskukseen, mutta jatkuu tiett\u00e4v\u00e4sti viel\u00e4 vuonna 2026.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong> Kari Tapio t\u00e4ytt\u00e4isi 80 vuotta: juhlakiertue tekee kunniaa legendalle \u2013\u00a0hurja esiintyj\u00e4kattaus<\/a><\/p>\n \u201dOn hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 taas Kari Tapion laulujen \u00e4\u00e4reen ja n\u00e4in kunnioittaa is\u00e4ni el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 ja laulajan uraa\u201d, kertoo konserttikiertueen j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastaava Kari Tapion poika Joona Jalkanen.<\/p>\n Kiertueella Karin lauluja tulkitsee poikkeuksellisen iso joukko eturivin artisteja, muun muassa Eino Gr\u00f6n<\/a><\/strong>, Marita Taavitsainen<\/a><\/strong>, Saija Tuupanen<\/a><\/strong>, Mikko Alatalo<\/strong>, Tuure Kilpel\u00e4inen<\/strong>, Anneli Mattila<\/a><\/strong>, Tommi Soidinm\u00e4ki<\/a><\/strong>, Jenna B\u00e5geberg<\/a><\/strong>, Tarja Lunnas<\/a><\/strong>, Kalle Jussila<\/a><\/strong>, Sakari Kuosmanen<\/strong>, Kari Veps\u00e4<\/a><\/strong>, Sami Hintsanen<\/strong>, Bablo<\/strong>, Kari Hirvonen<\/a> ja Marco Lundberg<\/a><\/strong>.<\/p>\n Lis\u00e4ksi konserteissa vierailevat muiden muassa Ilkka Vainio<\/strong>, Eikka Eronen<\/strong>, Juha-Pekka Rusanen<\/strong>, Jarkko J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4<\/strong>, Petri Ryyn\u00e4nen<\/strong>, Lloyd Libiso<\/strong>, Pasi Flodstr\u00f6m<\/a><\/strong>, Antti Heikkinen<\/strong>, Juse Ven\u00e4l\u00e4inen<\/strong>, Ilja Teppo<\/strong> ja Aku Sipola<\/strong>. Kiertueen orkesteria johtaa Karin poika Jani Jalkanen.<\/a><\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 2026 Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla tehd\u00e4\u00e4n toisenlainen kunnianosoitus. R\u00e4nssin Kievarin kes\u00e4teatterissa saa ensi-iltansa Myrskyn j\u00e4lkeen -musiikkin\u00e4ytelm\u00e4, joka kuljettaa katsojat Karin lapsuudesta ja m\u00e4kihypp\u00e4\u00e4j\u00e4vuosista laulajanuran huipulle ja viimeisiin esiintymisiin.<\/p>\n N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Kari Tapion roolia esitt\u00e4\u00e4 kolme eri n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4: Eikka Eronen nuorena Karin, tangokuningas Jarno Kokko<\/a><\/strong> uran nousuvuosien Karin ja pitk\u00e4n linjan n\u00e4yttelij\u00e4 Turkka Mastom\u00e4ki<\/strong> my\u00f6hemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n Karin. N\u00e4ytelm\u00e4n musiikista vastaa Jani Jalkanen, joka johtaa orkesteria.<\/p>\n R\u00e4nssin Kievarin esitys jatkaa linjaa, jossa suomalaisen kevyen musiikin ikoneista tehd\u00e4\u00e4n suuria musiikkin\u00e4ytelmi\u00e4. Nyt vuorossa on mies, jonka lauluja suomalaiset osaavat ulkoa tavalla, joka on harvinainen jopa iskelm\u00e4n historiassa.<\/p>\n![\"Kari](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/img_0102-759x1024.jpg\" "\\"img_0102\\"")
Kari Tapio Jalkanen nuorena miehen\u00e4.Danny Show, k\u00e4\u00e4rme ja l\u00e4pimurto<\/p>\n
![\"author](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/cropped-tanssiin-logo.jpg\"){kind=logo}
<\/p>\n