{"id":97483,"date":"2025-11-23T01:55:13","date_gmt":"2025-11-23T01:55:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97483\/"},"modified":"2025-11-23T01:55:13","modified_gmt":"2025-11-23T01:55:13","slug":"kaikki-tahan-mennessa-kaivettu-kulta-mahtuisi-isoon-taloon-jaljella-yllattavan-vahan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97483\/","title":{"rendered":"Kaikki t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kaivettu kulta mahtuisi isoon taloon \u2013 j\u00e4ljell\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\tKulta<\/p>\n<p>Kulta on arvokas metalli, jolla on monenlaista k\u00e4ytt\u00f6kohdetta edistyneess\u00e4 teollisuudessa ja tutkimuksessa sek\u00e4 tietysti koruissa ja koristelussa.<\/p>\n<p>Kullan ymp\u00e4rille on muodostunut suorastaan myyttinen aura. Montako tarinaa liek\u00e4\u00e4n kirjoitettu kullankaivajista, kultakuumeista, tarunhohtoisista kultaisista paratiisikaupungeista ja eeppisist\u00e4 seikkailuista kullan per\u00e4ss\u00e4. Nykyaikaisissakin rikostarinoissa kultavarantojen ry\u00f6st\u00e4minen on suosittu aihe.<\/p>\n<p>Moni valtio ja yksityishenkil\u00f6 on varastoinut osan varallisuudestaan pankkiholveissa lep\u00e4\u00e4viin kultaharkkoihin.<\/p>\n<p>Suomen Pankin kultavarannot k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t noin 49 tonnia kultaa. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tilavuudeltaan noin kaksi ja puoli kuutiometri\u00e4. Kultam\u00e4\u00e4r\u00e4n arvo on 3\u20134 miljardia euroa.<\/p>\n<p>Suomen kulta ei sijaitse pankkiholvissa jossain tarkoin vartioidussa helsinkil\u00e4isbunkkerissa. Se on hajautettuna ymp\u00e4ri maailman, ja vain nelj\u00e4 prosenttia sijaitsee Suomessa. Yli puolet kullasta on Englannin pankissa, viidennes Ruotsissa, melkein yht\u00e4 paljon Yhdysvalloissa ja seitsem\u00e4n prosenttia Sveitsiss\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen Pankin mukaan hajauttaminen on tehty sill\u00e4 periaatteella, ett\u00e4 kulta pysyisi turvallisimmissa mahdollisissa holveissa. Kulta on vakaa tapa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 varallisuutta ja varantoa.<\/p>\n<p>Mutta mit\u00e4 jos maailmanmarkkinoille tuleekin yht\u00e4kki\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 uutta kultaa, kun joku parrakas haalariukko saa vaskooliinsa uuden esiintym\u00e4n ensim\u00f6hk\u00e4leen?<\/p>\n<p>Paljonko maailmassa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kaivettua kultaa ja paljonko on viel\u00e4 saatavilla?<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/LK_LKLAPM20250220093441E756_SHEM51RJ4-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1901051\"  \/>Kaivetusta kullasta noin 45 prosenttia on k\u00e4ytetty koruihin. (Kuva: LEHTIKUVA \/ MARKKU ULANDER)<\/p>\n<p>Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri osa kullasta on jo l\u00f6ydetty, kaivettu ja sulatettu harkoiksi. Ainakin sellaisesta kullasta, joka on ihmisen saavutettavissa maapallolla.<\/p>\n<p>Kultaa l\u00f6ytyy my\u00f6s hiukkasina, joita ei ole taloudellisesti kannattavaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Suomessa tehtiin t\u00e4n\u00e4 vuonna merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimushavainto, kun Kittil\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kultahiukkasia kuusenneulasista. T\u00e4llainen voi auttaa esiintymien l\u00f6ytymisess\u00e4, mutta neulaskultaa itse\u00e4\u00e4n ei kannata l\u00e4hte\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n euronkiilto silmiss\u00e4.<\/p>\n<p>Eri l\u00e4hteiden mukaan maailmassa on ihmisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettua kultavarantoa 200 000 tonnia eli 200 miljoonaa kiloa. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on joko tuhansia tonneja yli tai alle 200 000 tonnia l\u00e4hteest\u00e4 riippuen.<\/p>\n<p>Suuremman arvion mukainen kultam\u00e4\u00e4r\u00e4 mahtuisi kuutioon, jonka pituus on 22 metri\u00e4 per sivu. Kaikki maailman kulta mahtuisi siis isoon taloon.<\/p>\n<p>Noin 45 prosenttia t\u00e4st\u00e4 kullasta on k\u00e4ytetty koruihin. 22 prosenttia on varastoitu harkoiksi ja kolikoiksi, 17 prosenttia s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t keskuspankit.<\/p>\n<p>Kaivamatta on vain noin 64 000 tonnia.<\/p>\n<p>Suurin osa t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sijaitsee Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Etel\u00e4-Afrikassa ja Australiassa.<\/p>\n<p>Tuo m\u00e4\u00e4r\u00e4 tarkoittaa tosin vain sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka ihminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi viel\u00e4 louhia.<\/p>\n<p>Jos kaikki olemassaoleva kulta lasketaan yksitt\u00e4isten hiukkasten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 esiintymistiheytt\u00e4 arvioiden, koko Telluksen kultam\u00e4\u00e4r\u00e4 menee noin 400 miljoonan tonnin tienoille.<\/p>\n<p>Suomessa toimii viisi p\u00e4\u00e4asiallisesti kultaa tuottavaa kaivosta. Esiintymi\u00e4 tunnetaan noin kaksi sataa.<\/p>\n<p>Kaivettuna on vain muutama prosentti kaikesta olemassaolevasta kullasta.<\/p>\n<p>L\u00e4hteit\u00e4<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000010544323.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ilta-Sanomat 8.7.2024<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.livescience.com\/planet-earth\/geology\/how-much-gold-is-there-in-the-world\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">LiveScience 14.6.2025 (englanniksi)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20184945\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Yleisradio 28.9.2025<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kulta Kulta on arvokas metalli, jolla on monenlaista k\u00e4ytt\u00f6kohdetta edistyneess\u00e4 teollisuudessa ja tutkimuksessa sek\u00e4 tietysti koruissa ja koristelussa.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":97484,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-97483","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115596527269775698","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97483","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97483"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97483\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/97484"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}