{"id":97640,"date":"2025-11-23T07:10:12","date_gmt":"2025-11-23T07:10:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97640\/"},"modified":"2025-11-23T07:10:12","modified_gmt":"2025-11-23T07:10:12","slug":"hyvasti-jaatikot-ilmastonmuutos-etenee-sveitsissa-vaajaamattomasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97640\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4sti j\u00e4\u00e4tik\u00f6t \u2013 ilmastonmuutos etenee Sveitsiss\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti"},"content":{"rendered":"

Kaksi kolmasosaa Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 katoaa, vaikka ilmaston l\u00e4mpeneminen pysyy maltillisella 1,5\u20132 asteen tasolla. Tutkija Matthias Huss talletti kotipakastimeensa muistoksi viimeisen palan jo sulaneesta Pizolj\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Kaksi kolmasosaa Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 katoaa, vaikka ilmaston l\u00e4mpeneminen pysyisi Pariisin sopimuksen mukaisessa puoleentoista tai kahden asteen tavoitteessa.<\/p>\n

Sveitsiss\u00e4 on noin 1400 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4, joiden yhteinen tilavuus on yli 46 kuutiokilometri\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkija Matthias Huss sanoo, ett\u00e4 pahimmassa skenaariossa kaikki Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t sadassa vuodessa.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen vaikuttaa makean veden varoihin ja nostaa merenpinnan tasoa maailmanlaajuisesti, varsinkin jos Antarktiksen ja Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden vakaus horjuu.<\/p>\n

Olipa kerran Pizolj\u00e4\u00e4tikk\u00f6. Se h\u00e4visi n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin Sveitsin Alpeilla vuonna 2019 ja j\u00e4i historiaan. Yli 200 mustiin pukeutunutta ihmist\u00e4 saapui suremaan j\u00e4\u00e4tik\u00f6n kuolemaa \u201dhautajaisissa\u201d, jotka saivat julkisuutta ymp\u00e4ri maailman. Glasiologi Matthias Huss<\/a> piti muistopuheen.<\/p>\n

Huss kaivoi kes\u00e4ll\u00e4 2023 lumen, soran ja kivien alta esiin viimeisen j\u00e4\u00e4nteen Pizolj\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4. Mustaan j\u00e4tes\u00e4kkiin k\u00e4\u00e4ritty j\u00e4\u00e4murikka on nyt pakastimessa Hussin kotona Z\u00fcrichin esikaupunki\u00adalueella.<\/p>\n

Vajaan kymmenen kilon k\u00f6ntti vie tilaa elintarvikkeilta.<\/p>\n

\u2013 Vaimoni ei ole kovin iloinen siit\u00e4. H\u00e4n on luvannut lahjoittaa minulle oman pakastimen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6kokoelmaa varten, Huss kertoo IS:lle puhelimitse.<\/p>\n

Hussilla oli vahva tunneside Pizolj\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00f6n. Se oli ensimm\u00e4isi\u00e4 kohteita, joita h\u00e4n tutki uransa alussa kaksi vuosikymment\u00e4 sitten.<\/p>\n

\u2013 Se oli hyvin pieni j\u00e4\u00e4tikk\u00f6. Tiesin jo aloittaessani s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 mittauksia, ett\u00e4 se katoaa. Oli kuitenkin aina hienoa k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4. Maisemat ovat upeita, vaikka j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Oli vaikuttava kokemus olla el\u00e4v\u00e4n\u00e4 todistajana j\u00e4\u00e4tik\u00f6n katoamiselle. Sit\u00e4 ei tapahdu kovin usein. Teemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti mittauksia j\u00e4\u00e4tik\u00f6ill\u00e4, jotka kyll\u00e4 pienenev\u00e4t ja sulavat joka vuosi mutta ovat silti olemassa. Pizolj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 oli ensimm\u00e4inen tutkimuskohteeni, joka katosi kokonaan. Se teki vaikutuksen.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Pizolj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 oli ensimm\u00e4inen tutkimuskohteeni, joka katosi kokonaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Matthias<\/p>\n

Matthias Huss otti kes\u00e4ll\u00e4 2023 talteen palan Pizolj\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4. Kuva:\u00a0Matthias Hussin kokoelma<\/p>\n

Huss on glasiologian eli j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkimuksen professori Z\u00fcrichin teknisess\u00e4 korkeakoulussa ja Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden tilaa seuraavan Glamos-tutkimusverkoston johtaja. Glamos tuottaa Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 tietoa kansainv\u00e4liselle j\u00e4\u00e4tikk\u00f6seurannan verkostolle WGMS:lle.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy j\u00e4\u00e4tik\u00f6iss\u00e4 kaikkialla. WGMS:n arvion mukaan maailman j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden massasta katosi viime vuonna yhteens\u00e4 450 miljardia tonnia j\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen on jatkunut jo vuosikymmeni\u00e4. Ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t luvut ovat niin suuria, ett\u00e4 niit\u00e4 on vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

WGMS on arvioinut, ett\u00e4 kaikista maailman j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 50 vuodessa kadonnut massa riitt\u00e4isi peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko Saksan 25 metrin j\u00e4\u00e4kerroksen alle.<\/p>\n

Pizolj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 ei ollut ensimm\u00e4inen Sveitsiss\u00e4 kokonaan sulanut j\u00e4\u00e4tikk\u00f6.<\/p>\n

\u2013 Yli tuhat j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4 on h\u00e4vinnyt viime vuosikymmenten aikana. Ne olivat valta\u00adosin pieni\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4, joilla ei ollut nime\u00e4, Huss kertoo.<\/p>\n

\"Viimeinen<\/p>\n

Viimeinen pala Pizolj\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4 on tallessa Matthias Hussin kotipakastimessa Z\u00fcrichiss\u00e4. Kuva:\u00a0Matthias Huss<\/p>\n

Suurimmat ja tunnetuimmat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t Sveitsiss\u00e4 s\u00e4ilyv\u00e4t viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Riski niiden katoamisesta riippuu siit\u00e4, millaista polkua ilmastonmuutoksen eteneminen etenee.<\/p>\n

\u2013 Jos etenemme polulla, joka johtaa yli kolmen asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousuun [verrattuna esiteolliseen aikaan], kaikki j\u00e4\u00e4tik\u00f6t katoavat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vuoteen 2100 menness\u00e4 niiden j\u00e4\u00e4st\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 ehk\u00e4 kymmenen prosenttia, mik\u00e4li menemme kolmen asteen nousun maailmaan, Huss sanoo.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen Euroopassa on voimakkaampaa kuin maailmassa keskim\u00e4\u00e4rin, Huss huomauttaa.<\/p>\n

\u2013 L\u00e4mp\u00f6tilan nousu kolmella asteella globaalisti merkitsee viiden asteen nousua Euroopassa. Ilmi\u00f6 vahvistuu Alpeilla ja Euroopassa yleisestikin verrattuna maailmaan keskim\u00e4\u00e4rin. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomata. Jos siis puhumme 1,5 asteen noususta tai kolmesta asteesta, kyse on globaalista keski\u00adarvosta. Paikallisesti tilanne voi olla paljon huonompi, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Oikein huonossa tilanteessa kaikki Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t sadassa vuodessa ja pienemm\u00e4t jo paljon ennen sit\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Maailman valtiot sopivat Pariisin ilmastokokouksessa kymmenen vuotta sitten tavoitteesta pit\u00e4\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu 1,5 asteessa. Pariisin tavoitteiden toteuttamisesta keskusteltiin viimeksi COP30-ilmastokokouksessa Brasiliassa.<\/p>\n

Hussin mukaan 1,5 asteen tavoite ei ole en\u00e4\u00e4 kovin realistinen.<\/p>\n

\u2013 Jos pysymme 1,5 asteen tai vaikkapa kahden asteen tavoitteessa, voimme pelastaa ehk\u00e4 kolmanneksen Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden tilavuudesta. On siis viel\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa ja pelastaa pieni osa, mutta niin k\u00e4y vain parhaassa skenaariossa. Kaksi kolmannesta katoaa joka tapauksessa, sill\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6ill\u00e4 on pitk\u00e4n ajan muisti. Niiden sopeutuminen uuteen ilmastoon kest\u00e4\u00e4 hyvin kauan.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Oikein huonossa tilanteessa kaikki Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t sadassa vuodessa ja pienemm\u00e4t jo paljon ennen sit\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Vesi<\/p>\n

Vesi on muodostanut amfiteatterin Plaine Morten j\u00e4\u00e4tik\u00f6lle Bernin kantonissa. J\u00e4\u00e4tikk\u00f6 on noin 2,7 kilometrin korkeudessa.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6T ovat t\u00e4rkeit\u00e4, eiv\u00e4t ainoastaan kauniita.<\/p>\n

Ne tuottavat makeaa vett\u00e4 noin kahdelle miljardille ihmiselle. Hussin mukaan niill\u00e4 on paljon muutakin merkityst\u00e4 paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

\u2013 Paikallisesti ne ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 turismille. Monet matkustavat Sveitsiin n\u00e4hd\u00e4kseen j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4, ja niiden merkitys talvi\u00adurheilulle on suuri. Sveitsin asukkaille ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 henkisesti. Ne ovat osa meid\u00e4n kotiseutuamme. Vuorten huippujen kuuluu olla lumen peitt\u00e4mi\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6ihin liittyy my\u00f6s luonnontuhojen riski. L\u00f6tschentalissa sijaitseva Blattenin vuoristokyl\u00e4 j\u00e4i maanvy\u00f6rym\u00e4n alle viime toukokuussa, kun j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 romahti 3\u202f342 metri\u00e4 korkean Kleines Nesthorn -vuoren rinteell\u00e4. Yli sata rakennusta tuhoutui.<\/p>\n

\u2013 Ilmastonmuutoksen eteneminen johtaa vuoriston vakauden heikkenemiseen, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Kaikkialla n\u00e4in ei tapahdu, mutta joissakin tapauksissa useat tekij\u00e4t voivat vaikuttaa asiaan saman\u00adaikaisesti. J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen ja ikiroudan vajoaminen voivat johtaa suuriin vy\u00f6rymiin ja laajaan tuhoon.<\/p>\n

\"T\u00e4ss\u00e4<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 oli ennen Diavolezzan j\u00e4\u00e4tikk\u00f6. Se suli noin 15 vuotta sitten, mutta paikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin talviurheiluun keinolumen avulla. Kuva:\u00a0A. Linsbauer<\/p>\n

Alueellisella tasolla j\u00e4\u00e4tik\u00f6ill\u00e4 on suuri vaikutus vesivaroihin.<\/p>\n

\u2013 J\u00e4\u00e4tik\u00f6t tuottavat vett\u00e4 silloin kun sit\u00e4 tarvitaan, kuumina ja kuivina kes\u00e4kausina. T\u00e4t\u00e4 vakaata makean veden l\u00e4hdett\u00e4 on hy\u00f6dynnetty jo vuosisatojen ajan. Mik\u00e4li j\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat, veden saantiin syntyy vajetta. Se ei vaikuta ainoastaan vuoristoseutuihin vaan my\u00f6s suuriin jokiin, jotka saavat alkunsa vuoristosta.<\/p>\n

Makean veden vaje uhkaa miljoonia ja miljoonia ihmisi\u00e4 niin Alpeilla, Himalajalla kuin Andeillakin.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen nostaa my\u00f6s merenpinnan tasoa.<\/p>\n

\u2013 Alppien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat pieni\u00e4 ja niill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4inen merkitys, mutta napa-alueiden j\u00e4\u00e4massat ovat todella merkitt\u00e4vi\u00e4. Niiden sulaminen voi nostaa merenpinnan tasoa maailmanlaajuisesti jopa metrin vuoteen 2100 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on todella iso haaste rannikoiden yhteis\u00f6ille.<\/p>\n

Etel\u00e4mantereen ja Gr\u00f6nlannin suuret j\u00e4\u00e4tik\u00f6t ovat Hussin mukaan viel\u00e4 suhteellisen vakaita. L\u00e4hivuosikymmenten aikana merenpinnan tasoa nostaa niit\u00e4 pienempien j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4emme kuitenkin yh\u00e4 enemm\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s suurten j\u00e4\u00e4massojen vakaus horjuu. Valtava Hektorian j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 Antarktiksen niemimaalla vet\u00e4ytyi kahdeksan kilometri\u00e4 vain muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Hektorian j\u00e4\u00e4tik\u00f6n nopea vet\u00e4ytyminen tapahtui vuonna 2022. Tutkijoita h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4neesta tapahtumasta kertoi marraskuun alussa Nature Geoscience -lehdess\u00e4<\/a> julkaistu artikkeli.<\/p>\n

\"J\u00e4\u00e4luolat<\/p>\n

J\u00e4\u00e4luolat ovat hienoja, mutta ne kertovat samalla j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sis\u00e4isest\u00e4 hajoamisesta. Kuva:\u00a0Matthias Huss<\/p>\n

Hektorian j\u00e4\u00e4tik\u00f6n kaltaiset tapahtumat ovat ennakkovaroituksia tulevasta.<\/p>\n

\u2013 Ne osoittavat, kuinka vaarallista suurten j\u00e4\u00e4massojen vakauden heikkeneminen on. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in ei ole viel\u00e4 k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4, mutta tilanne saattaa edet\u00e4 nopeasti.<\/p>\n

Ilmasto- ja j\u00e4\u00e4tikk\u00f6tutkijat puhuvat keikahduspisteist\u00e4, joiden saavuttamisen j\u00e4lkeen paluuta entiseen ei en\u00e4\u00e4 ole. Etel\u00e4mantereen ja Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4peitteen vakauden horjuminen olisi vaarallinen keikahduspiste, mutta viel\u00e4 ei olla niin pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ongelma keikahduspisteiden kanssa on aina se, ett\u00e4 on vaikea sanoa etuk\u00e4teen milloin ne saavutetaan. Ennakoivia merkkej\u00e4 keikahduspisteen l\u00e4hestymisest\u00e4 on tosiaan jo havaittu. Se antaa aihetta olla varuillaan.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Ilmaston vakaus on edellytys kasvulle ja sivilisaation kehittymiselle.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Hussilla on viesti niille, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 ilmastonmuutosta todellisena tai merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ihmiskunta on el\u00e4nyt vuosisatoja suhteellisen vakaassa ilmastossa. Ilmaston vakaus on edellytys kasvulle ja sivilisaation kehittymiselle, Huss sanoo.<\/p>\n

Hussin mukaan ilmaston muuttuessa kaikki rajat maailmassa liikkuvat. Se merkitsee sit\u00e4, ettei muutos rajoitu paikallisiin yhteis\u00f6ihin<\/p>\n

\u2013 Se vaikuttaa maailmantalouteen, muuttovirtoihin ja moniin muihin el\u00e4m\u00e4n\u00adalueisiin. Vaikutukset ulottuvat kaikkiin, kun ilmasto muuttuu ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n pit\u00e4isi reagoida t\u00e4h\u00e4n yhdess\u00e4 globaalina yhteis\u00f6n\u00e4, tukemalla toisiamme. Yksitt\u00e4iset maat eiv\u00e4t voi ratkaista ongelmaa.<\/p>\n

Tieteellinen todistusaineisto ilmastonmuutoksesta on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n hyvin selke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on viel\u00e4 aikaa toimia ja ehk\u00e4 rajoittaa pahimpia vaikutuksia. Mutta nyt on jo todella korkea aika toimia, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Jos onnistumme rajoittamaan ilmaston l\u00e4mpenemisen 1,5 asteeseen, voimme viel\u00e4 pelastaa monia j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4. Emme ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 Alpeilla vaan napa-alueilla, joissa sijaitsevat suuret j\u00e4\u00e4massat vaikuttavat merenpinnan nousuun. Ne voidaan viel\u00e4 vakauttaa. Mutta ensin pit\u00e4\u00e4 vakauttaa ilmasto. Jos pystymme siihen, voimme v\u00e4ltty\u00e4 monilta ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta, sadem\u00e4\u00e4rien lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aina ikiroudan sulamiseen saakka.<\/p>\n

\"Rhonej\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00f6n<\/p>\n

Rhonej\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00f6n kaiverrettiin aiemmin j\u00e4\u00e4luolia matkailukohteiksi, mutta viime kes\u00e4n\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 onnistunut j\u00e4\u00e4massan pienentymisen vuoksi. Peitteell\u00e4 suojattu osa j\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4 ei sulamisen vuoksi ole en\u00e4\u00e4 yhteydess\u00e4 j\u00e4\u00e4virtaan. Kuva:\u00a0Matthias Huss<\/p>\n

Hussilla on 6- ja 8-vuotiaat lapset, joiden tulevaisuus askarruttaa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 He ovat viel\u00e4 liian pieni\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen ilmastonmuutoksen suurena kokonaisuutena, Huss sanoo.<\/p>\n

\u2013 Meille vuosi 2100 on todella kaukana. Mutta jos lapseni pitk\u00e4\u00adik\u00e4isi\u00e4, he todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kev\u00e4t vuoden 2100. Silloin t\u00e4ll\u00f6in olen todella huolissani siit\u00e4, millaisessa maailmassa he el\u00e4v\u00e4t 75 vuoden kuluttua. Se voi olla t\u00e4ysin erilainen. El\u00e4m\u00e4 voi olla vaikeaa, ellei ilmastoa saada vakautetuksi.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 tuottaa minulle murheita enemm\u00e4n lasteni kannalta kuin oman itseni vuoksi.<\/p>\n

Huss kertoo olevansa optimistinen.<\/p>\n

\u2013 Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin olla optimisti. Ellei usko ratkaisujen l\u00f6ytymiseen ja siihen, ett\u00e4 maailmanlaajuinen yhteisty\u00f6 saa meid\u00e4t toimimaan yhdess\u00e4, tulevat [ilmastonmuutoksen] pahimmat vaikutukset eteen nopeasti l\u00e4hivuosina tai l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

Huss rakentaa vaimonsa ja lastensa kanssa joka vuosi kotipihalleen keinotekoisen j\u00e4\u00e4tik\u00f6n talven aikana sataneesta lumesta. Viime vuonna kasa oli enimmill\u00e4\u00e4n kolme metri\u00e4 korkea, mutta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 se kutistui puoleentoista metriin. Hauska ja konkreettinen tiedeprojekti lapsille.<\/p>\n

Viime talven pihaj\u00e4\u00e4tik\u00f6n viimeiset palat ovat tallessa muovirasiassa Hussin perheen pakastimessa. Vieress\u00e4 on sulaneen Pizolj\u00e4\u00e4tik\u00f6n viimeinen murikka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaksi kolmasosaa Sveitsin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 katoaa, vaikka ilmaston l\u00e4mpeneminen pysyy maltillisella 1,5\u20132 asteen tasolla. Tutkija Matthias Huss talletti kotipakastimeensa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":97641,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-97640","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115597765892068640","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97640","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97640"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97640\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/97641"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97640"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97640"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97640"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}