{"id":97750,"date":"2025-11-23T10:13:10","date_gmt":"2025-11-23T10:13:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97750\/"},"modified":"2025-11-23T10:13:10","modified_gmt":"2025-11-23T10:13:10","slug":"kansainvalinen-kysely-suomi-nousi-maailman-houkuttelevimmaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/97750\/","title":{"rendered":"Kansainv\u00e4linen kysely: Suomi nousi maailman houkuttelevimmaksi"},"content":{"rendered":"

Suomen sijoitus perustuu lupaaviin mineraalivarantoihin, toimivaan yhteiskuntaan ja selke\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn.<\/p>\n

Kaivosalan yrityksille suunnatun kansainv\u00e4lisen kyselyn<\/a> mukaan Suomi on maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille. Toisella sijalla on Nevadan osavaltio Yhdysvalloissa ja kolmantena Alaska.<\/p>\n

Kyselyyn osallistuneet luonnehtivat Suomen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi ja tiedon ja geologisten aineistojen saatavuutta hyv\u00e4ksi. T\u00e4rkein tekij\u00e4 on kuitenkin geologia.<\/p>\n

\u2013\u2009Suomen kallioper\u00e4ss\u00e4 esiintyy runsaasti erilaisia arvokkaita mineraaleja, ja meill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s jatkuvasti mineraalipotentiaalin kartoitusta ja kohdetutkimuksia, kuten esiintymien koon, laajuuden ja pitoisuuden kartoituksia, kertoo Tietoratkaisut-yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Katja Lalli<\/a> Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta.<\/p>\n

Suomen sijoitukseen vaikuttavat my\u00f6s turvallisuus, osaava ty\u00f6voima ja viennin esteiden puuttuminen.<\/p>\n

Kaivosalan yrityksille vuosittain tehdyst\u00e4 kyselyst\u00e4 vastasi kanadalainen Fraser-instituutti. Kysely tehtiin ennen kaivosveron korottamista, ja vastaukset koskevat vuotta 2024.<\/p>\n

Edellisell\u00e4 kerralla Suomi j\u00e4i sijalle 17.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva:\u00a0Kaisa Siren \/ Lehtikuva<\/p>\n

Ruotsissa samankaltainen s\u00e4\u00e4ntely<\/p>\n

Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja s\u00e4\u00e4ntelyn suhteen Suomi arvioitiin kyselyss\u00e4 maailman toiseksi parhaaksi. K\u00e4rkipaikan vei Irlanti. Ruotsi oli kyselyss\u00e4 kuudentena ja Norja kymmenenten\u00e4, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, onko kaivosalan s\u00e4\u00e4ntely Suomessa l\u00f6yhemp\u00e4\u00e4 kuin Ruotsissa.<\/p>\n

Katja Lallin mukaan n\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan s\u00e4\u00e4ntely on samantapaista molemmissa maissa.<\/p>\n

\u2013\u2009Kaivos- ja ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 perustuu kummassakin maassa EU-s\u00e4\u00e4ntelyyn. Molemmissa maissa on my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 valtausj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa etuoikeus on valtauksen l\u00f6yt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 maanomistajalla. Suomalainen maanomistaja saa kuitenkin hieman suuremman korvauksen kuin ruotsalainen, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4iset kaivoslait laadittiin jo Ruotsin vallan aikana. Suomessa toimivaltainen viranomainen kaivosluvissa on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Ruotsissa toimii vastaava viranomainen.<\/p>\n

Erojakin l\u00f6ytyy, ja ne voivat selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Ruotsi j\u00e4i kaivoksiin liittyvien investointien kiinnostavuudessa Suomen taakse.<\/p>\n

\u2013\u2009Ruotsissa ei ole varausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, vaan siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ensin malminetsint\u00e4hakemus. Suomessa voidaan tehd\u00e4 sen sijaan varaus, joka antaa etuoikeuden malminetsint\u00e4luvan hakemiseen. Suomen s\u00e4\u00e4ntely voi olla hieman ennakoitavampaa, Lalli kuvaa.<\/p>\n

Yhti\u00f6t luovuttavat tiedot Tukesille<\/p>\n

Investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 helpottavat Lallin mukaan my\u00f6s paikkatietoaineistojen saatavuus ja kaivosyhti\u00f6ille tarjottavien palveluiden laatu. Uusien toimijoiden ei tarvitse aloittaa Suomessa tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 kaivosyhti\u00f6t luovuttavat ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tiedot Tukesille lopettaessaan projektinsa.<\/p>\n

\u2013\u2009Lupa-alueen rauetessa tiedot siirtyv\u00e4t GTK:lle. Yhti\u00f6t luovuttavat my\u00f6s edustavat kairausn\u00e4ytteet arkistoomme, jolloin valtion haltuun siirtyy arvokasta n\u00e4yte- ja tietomateriaalia. Tieto ei mene hukkaan, vaan sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uudelleen ja uudelleen, Lalli kuvaa.<\/p>\n

GTK on panostanut jo vuosikymmenien ajan geologisten tietojen ker\u00e4\u00e4miseen, verkkopalveluiden kehitt\u00e4miseen ja muiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4n aineiston jakelemiseen. Verkkopalvelut ovat kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja esimerkiksi Hakku-palvelusta p\u00e4\u00e4see lataamaan aineistoja.<\/p>\n

GTK:lla on arkistossaan my\u00f6s runsaasti kallioper\u00e4n\u00e4ytteit\u00e4 eli kairasyd\u00e4mi\u00e4 eri puolilta maata. N\u00e4ytteet voivat auttaa investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Kairasyd\u00e4n on timanttikairalla kallioper\u00e4st\u00e4 otettu n\u00e4yte, jonka pituus ja paksuus voivat vaihdella. Syd\u00e4met ovat yleens\u00e4 50\u2013700 metrin mittaisia kivip\u00f6tk\u00f6j\u00e4, jotka ovat halkaisijaltaan hieman alle nelj\u00e4 sentti\u00e4, Lalli kertoo.<\/p>\n

GTK tekee mineraaleihin ja kiertotalouteen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta muun muassa Espoossa sijaitsevassa tutkimuslaboratoriossa ja Outokummussa sijaitsevissa laboratorioissa sek\u00e4 koetehtaalla. Outokummussa tulee viiden vuoden kuluessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusi koetehdas. Tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 tutkimuskapasiteettia ja kehitt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 parempia ja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ratkaisuja muun muassa kaivosvesien k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n

”Suomi on hyvin kaivosmy\u00f6nteinen valtio”<\/p>\n

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola<\/a> on seurannut vuosikymmeni\u00e4 kaivostoimintaa ja Suomen kaivoslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamista.<\/p>\n

\u2013\u2009Suomi on hyvin kaivosmy\u00f6nteinen valtio kansainv\u00e4lisesti vertaillen, h\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksens\u00e4.<\/p>\n

Luonnonsuojeluliiton mielest\u00e4 yksi ongelma on, ett\u00e4 kaivoslain mukaiset lupa-asiat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Tukesissa irrallaan ymp\u00e4rist\u00f6luvista. Kaivoslupa, ymp\u00e4rist\u00f6lupa ja vesitalouden tarkastelu tulisi kytke\u00e4 yhteen, ja kokonaisuudesta tulisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 virastossa, katsoo Veistola.<\/p>\n

\u2013\u2009Jos n\u00e4in toimittaisiin, otettaisiin samalla kertaa huomioon kaikki asiat, ja se olisi kaikkien etu. Nykyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voidaan vasta my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 vaiheessa huomata, ett\u00e4 luvan my\u00f6nt\u00e4miselle onkin esteit\u00e4. Kaivosten luvittaminen on meill\u00e4 irrallista ja se tehd\u00e4\u00e4n ennen muita arvioita, Veistola sanoo.<\/p>\n

Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kaikkia kaivoksia, mutta liiton mielest\u00e4 tarkka harkinta on tarpeen, kun pohditaan uusien kaivosten avaamista.<\/p>\n

\u2013\u2009Useat malmiomme ovat kuitenkin kansainv\u00e4lisesti verrattuina varsin k\u00f6yhi\u00e4, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6aika on suhteellisen lyhyt, Veistola toteaa.<\/p>\n

Kaivosten j\u00e4ljet ja kaivosj\u00e4tteet s\u00e4ilyv\u00e4t luonnossa jopa vuosituhansia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen sijoitus perustuu lupaaviin mineraalivarantoihin, toimivaan yhteiskuntaan ja selke\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn. Kaivosalan yrityksille suunnatun kansainv\u00e4lisen kyselyn mukaan Suomi on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":97751,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-97750","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115598485787245571","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97750","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97750"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97750\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/97751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}