{"id":9780,"date":"2025-08-19T02:37:08","date_gmt":"2025-08-19T02:37:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9780\/"},"modified":"2025-08-19T02:37:08","modified_gmt":"2025-08-19T02:37:08","slug":"stubbin-nousu-ukraina-neuvotteluihin-hakee-vertaistaan-suomen-historiassa-henkilolla-on-valia-sanovat-asiantuntijat-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9780\/","title":{"rendered":"Stubbin nousu Ukraina-neuvotteluihin hakee vertaistaan Suomen historiassa \u2013 Henkil\u00f6ll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4, sanovat asiantuntijat | Politiikka"},"content":{"rendered":"

Tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> on ainoa pienen eurooppalaisen valtion p\u00e4\u00e4mies, joka on kutsuttu neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.<\/p>\n

Saavutus on merkitt\u00e4v\u00e4 suomalaisessa diplomatian historiassa, vaikka neuvottelujen onnistumisesta ei viel\u00e4 tiedet\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti paitsi Ukrainan, my\u00f6s koko Euroopan tulevaisuuteen ja suurvaltasuhteisiin.<\/p>\n

\u2013 Maailma ja Suomen ulkopoliittinen doktriini ovat muuttuneet kovasti, mutta sanoisin kyll\u00e4, ett\u00e4 Stubb on jo p\u00e4\u00e4ssyt semmoisen kerhon j\u00e4seneksi, ett\u00e4 monia l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n tulevia vertailukohtia ei l\u00f6ydy, toteaa poliittisen historian professori Markku Jokisipil\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Eri aikakausia on vaikea verrata, mutta tutkijat nostavat esiin joitain verrokkeja Suomen entisten presidenttien diplomaattisista saavutuksista.<\/p>\n

ETYK eli Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6konferenssi vuonna 1975 oli Urho Kekkosen<\/strong> uran huippuhetki ja synnytti merkitt\u00e4vi\u00e4 linjauksia kylm\u00e4\u00e4 sotaa liennytt\u00e4viksi pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi.<\/p>\n

\"Presidentti<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Presidentti Urho Kekkonen, Ranskan presidentti Valery Giscard d`Estaing ja Englannin p\u00e4\u00e4ministeri Harold Wilson keskustelivat Ety-kokouksessa Helsingiss\u00e4 elokuussa 1975. Kuva: Lehtikuva<\/p>\n

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma<\/strong> n\u00e4kee Stubbin roolissa yhteyksi\u00e4 Martti Ahtisaaren<\/strong> johtamiin Kosovo-neuvotteluihin 90-luvun lopulla.<\/p>\n

Ahtisaari johti tuolloin neuvotteluja, jotka lopulta johtivat Serbian joukkojen vet\u00e4ytymiseen Kosovosta ja Naton pommitusten loppumiseen Serbiassa. N\u00e4ist\u00e4 ja muista rauhanv\u00e4lityst\u00f6ist\u00e4\u00e4n Ahtisaari palkittiin presidenttikautensa j\u00e4lkeen Nobelin rauhanpalkinnolla.<\/p>\n

Aunesluoma toteaa, ett\u00e4 Ahtisaaren rooli oli keskeisempi kuin Stubbin nyt, mutta Kosovo oli konfliktina pienempi kuin Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa.<\/p>\n

My\u00f6s Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> presidenttikaudella Suomi oli kansainv\u00e4lisen suurvaltadiplomatian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4, kun presidentit Donald Trump<\/strong> ja Vladimir Putin<\/strong> tapasivat Helsingiss\u00e4 vuonna 2018.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Yhdysvaltain presidenttipari Melania and Donald Trump, Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin, sek\u00e4 Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 ja rouva Jenni Haukio Helsingiss\u00e4 hein\u00e4kuussa 2018.Stubbin USA-suhde n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainutlaatuiselta<\/p>\n

Kokenut diplomaatti ja entinen suurl\u00e4hettil\u00e4s Hannu Himanen<\/strong> katsoo, ett\u00e4 Suomen uusi asema luotettavana, vahvan armeijan Nato-j\u00e4senen\u00e4 ja Ukrainaan vertautuva maantieteellinen sijainti nostavat Suomen diplomaattista painoa.<\/p>\n

Silti Stubbin henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet, tausta ja kielitaito n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4lt\u00e4 syylt\u00e4 sille, ett\u00e4 paikka Ukraina-p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 on avautunut, Himanen sanoo.<\/p>\n

\u2013 Stubb on selv\u00e4sti onnistunut henkil\u00f6tasolla puhumaan Trumpin kanssa tavalla, joka on Trumpiin vedonnut ja luonut sellaisen luottamuksellisen yhteyden, joka joka n\u00e4kyy kest\u00e4v\u00e4n ja tuottavan tuloksia.<\/p>\n

My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikan tuntija, johtava tutkija Sinikukka Saari<\/strong> alleviivaa Stubbin suoraa suhdetta Yhdysvaltoihin.<\/p>\n

Saari toteaa, ett\u00e4 Suomi on aina ennenkin hakenut aktiivista ulkopoliittista linjaa siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 on pieni maa. Suomi on perinteisesti profiloitunut kansainv\u00e4lisesti Ven\u00e4j\u00e4n tuntijana. Nyt asetelma on uusi: Suomi on Nato-maa ja presidenttin\u00e4 on Alexander Stubb.<\/p>\n

\u2013 Nyt ei kuroteta Ven\u00e4j\u00e4n kautta l\u00e4nteen, vaan suoraan l\u00e4nteen, Saari sanoo.<\/p>\n

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toteaa, ett\u00e4 analyysin tekemiseksi historioitsija tarvitsisi t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tietoa Stubbin yhteydenpidosta Yhdysvaltoihin, Euroopan johtajiin ja Ukrainaan.<\/p>\n

Nimenomaan Stubbin suhde Trumpiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n toimivalta.<\/p>\n

\u2013 Ainakin hypoteesina voisi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jonkinlainen erityinen viestimiehen rooli Stubbille on tullut.<\/p>\n

Historialliseksi vertauskohdaksi nousee t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Martti Ahtisaari, jolla niin ik\u00e4\u00e4n oli eritt\u00e4in l\u00e4heiset suhteet Yhdysvaltoihin.<\/p>\n

\"Mrtti<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Saksan liittokanslerin Gerhard Schr\u00f6derin Bonnissa toukokuussa 1999, kun Ahtisaaren johtamat Kosovon rauhanneuvotteluja olivat k\u00e4ynniss\u00e4. Kuva: imago\/photothek\/ All Over PressUkraina-neuvottelujen tulos viel\u00e4 mysteeri<\/p>\n

Stubbin p\u00e4\u00e4sy ratkaiseviin p\u00f6ytiin suurvaltojen neuvotteluihin on itsess\u00e4\u00e4n kiinnostavaa, mutta neuvottelujen lopputuloksesta emme tied\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siksi on my\u00f6s vaikeaa arvottaa Stubbin tai muiden neuvottelijoiden saavutuksia, poliittisen historian ammattilaiset muistuttavat.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4iden neuvotteluiden merkityksen ja historiallisen painoarvon arviointi on ennenaikaista. Vasta historia kertoo, mink\u00e4laisen todellisen j\u00e4ljen presidentti Stubb j\u00e4tt\u00e4\u00e4, Hannu Himanen toteaa.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Markku Jokisipil\u00e4 ei l\u00e4hde viel\u00e4 punnitsemaan Stubbin tai koko Ukraina-neuvottelujen merkityst\u00e4. Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, mihin johtajien kokoontuminen johtaa tai mik\u00e4 Suomen presidentin t\u00e4sm\u00e4llinen rooli niiss\u00e4 on.<\/p>\n

Selv\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 Ukrainan sodan lopputulos ja sotaa seuraavan rauhan ehdot ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s l\u00e4ntisen rintaman osana neuvottelevan Suomen kannalta.<\/p>\n

\u2013 Panokset ovat nyt korkeita, tiivist\u00e4\u00e4 poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.<\/p>\n

Milllaset ovat riskit, kun Trump, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja joukko Euroopan johtajia tapaa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 iltana? Kuuntele maanantain Politiikkaradio alta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tasavallan presidentti Alexander Stubb on ainoa pienen eurooppalaisen valtion p\u00e4\u00e4mies, joka on kutsuttu neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamiseksi. Saavutus…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":9781,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[3406,22,23,26,27,33,31,30,17,70,24,25,28,29,15,18,21,637,4083,32,19,20,549,56,16,987,59,60,61],"class_list":{"0":"post-9780","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-alexander-stubb","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-politiikka","26":"tag-rauhanneuvottelut","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-ukrainan-sota","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-venajan-hyokkays","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9780"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9780\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}