{"id":98031,"date":"2025-11-23T17:35:09","date_gmt":"2025-11-23T17:35:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/98031\/"},"modified":"2025-11-23T17:35:09","modified_gmt":"2025-11-23T17:35:09","slug":"vain-tama-voi-pelastaa-suomen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/98031\/","title":{"rendered":"Vain t\u00e4m\u00e4 voi pelastaa Suomen"},"content":{"rendered":"<p>Hjallis Harkimo kertoo puolueensa konstit Suomen talouden pelastamiseksi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Liike Nytin puheenjohtajan, kansanedustaja <strong>Harry \u201dHjallis\u201d Harkimon<\/strong> mukaan homma ei ole en\u00e4\u00e4 hallussa Suomessa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle. 15 vuotta sitten Suomi vaati vakuuksia talousvaikeuksissa olleelta Kreikalta ja nyt olemme itse Kreikan asemassa. Orpon ja Purran hallituksella oli yksi teht\u00e4v\u00e4 eli velkaantumisen laittaminen kuriin. Nykyinen tilanne on hallituksen suuri ep\u00e4onnistuminen. Puheet ovat puheita. Numerot eiv\u00e4t valehtele, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimo muistuttaa, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n julkisen velan hoito maksaa pian \u201dpelkkin\u00e4 korkoina viisi miljardia euroa vuodessa\u201d.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Joulukuussa tulee uusin luottoluokittajan ratkaisu. Velkarahan hinta voi kallistua lis\u00e4\u00e4. Suomi on negatiivisessa kierteess\u00e4 ja vauhti kiihtyy. Suomalaisten luottamus niin talouteen kuin soteen on mennyt. Tilannetta eiv\u00e4t pehme\u00e4t puheet ja toiveet muuta yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Niinp\u00e4 Harkimon mukaan Suomi tarvitsee uskottavan pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelman ja kasvuohjelman.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Vain talouden kasvu pelastaa Suomen. Miten Suomi saadaan kasvuun ja miten Suomi pelastuu? Nyt ei n\u00e4pertely en\u00e4\u00e4 auta. Nyt tarvitaan rohkeita ja vaikuttavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>El\u00e4keyhti\u00f6iden varoista<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Yritt\u00e4j\u00e4taustaisen Harkimon mielest\u00e4 kasvuyritysten julkinen tuki pit\u00e4\u00e4 nostaa moninkertaiseksi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen lopussa tavoitteen on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi miljardia euroa vuodessa, jolloin my\u00f6s kotimaiset ja kansainv\u00e4liset sijoittajat tulevat mukaan ja skaalaavat sijoitukset 20 miljardiin euroon vuodessa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Panostuksia pit\u00e4\u00e4 saada my\u00f6s merkitt\u00e4viin yritysten verohuojennuksiin, kun yritys investoi kasvuun. Kasvuyritysten omistajat ja toimiva johto tiet\u00e4v\u00e4t yrityksens\u00e4 kilpailukyvyn ja potentiaalin parhaiten, koska he tekev\u00e4t panostuksia omalla riskill\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tukea veroratkaisuilla, Harkimo visioi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan hallituksen nykyinen suunnitelma yhteis\u00f6veron kahden prosentin alentamisesta on liian kaavamainen ja kohdistuu vain suuriin ja kypsiin yrityksiin, jotka eiv\u00e4t ole kasvuhaluisia, vaan jakavat voitot osinkoina omistajilleen.<\/p>\n<p>Erityistalousalueen perustaminen<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan Suomeen pit\u00e4\u00e4 perustaa erityistalousalue.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Mallia t\u00e4h\u00e4n voi ottaa Turkin teknologiapuistoista. Suomen malli on valtakunnallinen. Erityistalousalueelle mukaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kasvuyritykset valitsee ammattilaisten raati. Erityistalousalueelle mukaan tulevat kasvuyritykset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ohituskaistalle luvituksessa, investointien rahoituksessa ja verotuksessa. Erityinen huomio erityistalousalueella on tuottavuudessa ja teko\u00e4lyn sek\u00e4 digitaalisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan kasvuyrityksi\u00e4 voi l\u00f6yty\u00e4 eri sektoreilta, kuten digitaaliset palvelut, teko\u00e4ly, terveysteknologia ja avaruusteknologia sek\u00e4 puolustusteollisuudesta, kaivosteollisuudesta, l\u00e4\u00e4keteollisuudesta, uudesta mets\u00e4teollisuudesta ja vihre\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Suomen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ja valittava vahvuusalueensa. Niiss\u00e4 ainoa tavoite on olla maailman paras.<\/p>\n<p>Massiivinen teko\u00e4lyohjelma<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan nyt pit\u00e4\u00e4 saada tuottavuus kasvuun.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Jos ty\u00f6tunnit pysyv\u00e4t samana ja tuottavuus kasvaa 10 prosenttia, nousee BKT 30 miljardilla eurolla. Suomen veroasteella siit\u00e4 j\u00e4isi yhteiskunnalle 12 miljardia euroa eli julkinen talous olisi tasapainossa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Miten sitten 10 prosentin tuottavuus saadaan aikaan? Se saadaan aikaiseksi niin, ett\u00e4 panostamme massiivisesti teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen niin julkisella kuin yksityisell\u00e4 puolella. Kummallakaan puolella ei 10 prosentin tuottavuuden kasvu ole mahdoton tavoite, Harkimo sanoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan nopeimmat tulokset tuottavuuden kasvussa saadaan sote-palveluissa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009T\u00e4llainen tuottavuuden kasvu on t\u00e4ysin mahdollista, jos niin p\u00e4\u00e4t\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4 teko\u00e4lyohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta myym\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kansankapitalismi kunniaan<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan piensijoittajille, jotka sijoittavat listaamattomiin kotimaisiin kasvuyrityksiin, pit\u00e4\u00e4 rakentaa erityinen verokannustin. \u2013\u2009Suomalaisten pankkitileill\u00e4 makaa 115 miljardia euroa. Yhteens\u00e4 kotitalouksien s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat yli 200 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan rahastosijoitukset ja osakeomistukset. Edes osa n\u00e4ist\u00e4 varoista pit\u00e4\u00e4 saada tukemaan kotimaisten kasvuyritysten kasvua.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Luottamus pit\u00e4\u00e4 palauttaa. Suomalaisten on uskallettava sijoittaa kotimaisiin kasvuyrityksiin ja vaurastua sit\u00e4 kautta. Se on tervett\u00e4 kansankapitalismia. Osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tilin katto on nostettava 100 000 euroon, Harkimo sanoo.<\/p>\n<p>Mist\u00e4 varat panostuksiin?<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon mukaan julkiset palvelut pit\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uudelleen palvelut edell\u00e4 ja hallinnon tasoja purkamalla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Digitalisaatio ja teko\u00e4ly tuovat tehokkuutta, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tuottavuutta ja parantavat palvelua.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Suomeen pit\u00e4\u00e4 perustaa noin 100 aluekuntaa Tanskan mallin mukaan. Tanskassa tehtiin 20 vuotta sitten kuntauudistus ja siell\u00e4 on nyt 98 kuntaa ja maassa saman verran asukkaita kuin meill\u00e4. Aluekuntaan tulee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 000 asukasta ja ehdoton lakiin kirjoitettu alaraja on 20 000 asukasta. Poikkeuksia joudutaan tekem\u00e4\u00e4n esim. Lapissa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Harkimon kaavailuissa nykyisten kuntien identiteetti s\u00e4ilyy, kuten nimet ja vaakunat.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Kyse on palveluiden tehokkaasta j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, kun ik\u00e4luokat pienenev\u00e4t ja v\u00e4ki vanhenee.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Nykyiset hyvinvointialueet puretaan ja erikoissairaanhoito j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n viiden yliopistosairaalan vastuulle. Perusterveydenhuolto, vanhustenhoiva, palo ja pelastus siirtyv\u00e4t aluekuntien vastuulle kuten jo nyt ty\u00f6llisyyspalvelut. Aluekunnille siirtyy nykyisten kuntien verotusoikeus.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Perusterveydenhuollossa Harkimo ottaisi koko maassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n omal\u00e4\u00e4k\u00e4rimallin my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4pohjalta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009El\u00e4keyhti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 karsitaan, yksi yksityiselle ja yksi julkiselle puolelle.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013\u2009Varusmieskoulutuksesta tehd\u00e4\u00e4n vientituote. Suomessa koulutetaan nyt noin 20000 naista ja miest\u00e4 vuodessa, mutta saman verran voisimme helposti kouluttaa eurooppalaisia, koska ik\u00e4luokat ovat pienentyneet eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ik\u00e4luokasta en\u00e4\u00e4 tule varusmiespalvelukseen, Harkimo listaa.<\/p>\n<p>Liike Nytin kasvuohjelma<\/p>\n<p class=\"paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on Liike Nytin kasvuohjelma:<\/p>\n<p class=\"paragraph\">1. 200 000 uutta ty\u00f6paikkaa yksityisiin yrityksiin ja 80 prosentin ty\u00f6llisyysaste<\/p>\n<p class=\"paragraph\">2. Yritystuet puolitettava<\/p>\n<p class=\"paragraph\">3. Pienten yritysten alv-vapaus 40 000 euron liikevaihtoon asti ja siit\u00e4 liukuen niin, ett\u00e4 t\u00e4ysi alv tulee maksuun 80 000 euron liikevaihdolla<\/p>\n<p class=\"paragraph\">4. Ulkomaiset yritykset, jotka aloittavat liiketoiminnan Suomessa, saavat toimia kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta ilman yhteis\u00f6veroa<\/p>\n<p class=\"paragraph\">5. Uusi kotimainen perustettu yritys ilman yhteis\u00f6veroa kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 tilikautta<\/p>\n<p class=\"paragraph\">6. Yhteis\u00f6vero 15 prosenttiin, jos investoi<\/p>\n<p class=\"paragraph\">7. YEL-maksun perustuttava todellisiin tuloihin, YEL:n valuvika on korjattava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti eik\u00e4 selvitysten j\u00e4lkeen joskus tulevina vuosina, nyt menee terveit\u00e4 yrityksi\u00e4 turhaan konkurssiin samalla vauhdilla kuin 1990-luvun pahimpina lamavuosina<\/p>\n<p class=\"paragraph\">8. El\u00e4kevakuutusyhti\u00f6iden on sijoitettava 3-5 miljardia euroa kotimaisiin kasvuyrityksiin<\/p>\n<p class=\"paragraph\">9. El\u00e4kevakuutusyhti\u00f6it\u00e4 yksi yksityiselle ja yksi julkiselle puolelle 10. El\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 verotettava kuten palkansaajia, rahat suurituloisten veroalesta<\/p>\n<p class=\"paragraph\">11. Suomeen 100 kuntaa<\/p>\n<p class=\"paragraph\">12. Sote remonttiin:<\/p>\n<p class=\"paragraph\">a. Vanhustenhoiva ja perusterveydenhuolto 100 kunnan vastuulle.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">b. Erikoissairaanhoito viiden yliopistosairaalan vastuulle<\/p>\n<p class=\"paragraph\">c. Omal\u00e4\u00e4k\u00e4rimalli<\/p>\n<p class=\"paragraph\">13. Suomessa on yli 5000 julkishallinnon organisaatiota, niit\u00e4 on liikaa, kohti aitoa markkinataloutta, poliisi, pelastus, puolustusvoimat, koulutus ja hoiva kuuluvat julkiselle puolelle, mutta pesulat, ruokalat, j\u00e4tehuolto ja it-palvelut ja monet muut eiv\u00e4t<\/p>\n<p class=\"paragraph\">14. S\u00e4\u00e4ti\u00f6iden toiminnan valvonta ja verotus kuntoon<\/p>\n<p class=\"paragraph\">15. Lahjoitukset verovapaiksi, yritykset voivat lahjoittaa verovapaasti hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen<\/p>\n<p class=\"paragraph\">16. Opiskelijoiden opintotuen tulorajat pois<\/p>\n<p class=\"paragraph\">17. Ruoan arvonlis\u00e4vero viiteen prosenttiin, auttaa erityisesti lapsiperheiden elintasoa<\/p>\n<p class=\"paragraph\">18. Kotitalousv\u00e4hennys tuplattava, apua vanhusten hoivaan<\/p>\n<p class=\"paragraph\">19. Kotitalousv\u00e4hennys talouskohtaiseksi, etteiv\u00e4t yksin asuvat ole eriarvoisessa asemassa kuten nyt<\/p>\n<p class=\"paragraph\">20. Kaivosteollisuudessa pit\u00e4\u00e4 uudet kaivokset ottaa valtion haltuun ja hakea kasvua jalostusketjusta, koska Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 on harvinaisia mineraaleja, joita ei muualla ole<\/p>\n<p class=\"paragraph\">21. Suomeen pit\u00e4\u00e4 perustaa Puolustusvoimien koulutuskeskuksia, joissa koulutetaan muiden maiden sotilaita<\/p>\n<p class=\"paragraph\">22. Innovaatiot ja startupit kasvun kivijalkana<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hjallis Harkimo kertoo puolueensa konstit Suomen talouden pelastamiseksi. Liike Nytin puheenjohtajan, kansanedustaja Harry \u201dHjallis\u201d Harkimon mukaan homma ei&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":51545,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,863,17,24,25,28,29,15,18,21,637,721,2407,887,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-98031","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-hallitus","17":"tag-headlines","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-politiikka","26":"tag-rahoitus","27":"tag-sijoittaminen-rahoitus","28":"tag-suomen-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115600223555794124","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98031","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98031"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98031\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51545"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}