Maksakirroosi etenee usein pitk\u00e4\u00e4n ilman oireita<\/p>\n
”Maksakirroosi on maksasairauden loppuvaihe, jossa maksan rakenne muuttuu ja sen toiminta heikkenee. Sairaus voi edet\u00e4 vuosien ajan ilman selkeit\u00e4 oireita”, kertoo Perttu Arkkila.<\/p>\n
Usein diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n vasta, kun potilas hakeutuu l\u00e4\u00e4k\u00e4riin muiden vaivojen vuoksi tai kun maksasairautta ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n riskitekij\u00f6iden perusteella.<\/p>\n
Maksakirroosin toteaminen vaatii useita tutkimuksia<\/p>\n
Maksakirroosin toteaminen edellytt\u00e4\u00e4 useiden eri tutkimusten yhdist\u00e4mist\u00e4. Pelk\u00e4t maksa-arvot eiv\u00e4t aina paljasta sairautta, sill\u00e4 ne voivat pysy\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n normaalialueella.<\/p>\n
Diagnoosi perustuu laboratoriokokeisiin ja kuvantamistutkimuksiin, kuten ultra\u00e4\u00e4neen tai magneettikuvaukseen sek\u00e4 tarvittaessa maksabiopsiaan, jossa otetaan pieni kudosn\u00e4yte maksasta.<\/p>\n
Useat tekij\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maksakirroosin riski\u00e4<\/p>\n
Maksakirroosiin sairastumisen riski\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t useat tekij\u00e4t. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa runsas ja pitk\u00e4aikainen alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, rasvamaksa, erityisesti jos siihen liittyy ylipainoa, tai metabolinen oireyhtym\u00e4, virushepatiitit kuten hepatiitti B ja C, tyypin 2 diabetes sek\u00e4 pistoshuumeiden k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n
”Monet n\u00e4ist\u00e4 riskitekij\u00f6ist\u00e4 ovat ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 tai hoidettavissa. Esimerkiksi alkoholin k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen ja painonhallinta voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti pienent\u00e4\u00e4 sairastumisriski\u00e4”, Arkkila muistuttaa.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4k\u00e4riin on syyt\u00e4 hakeutua herk\u00e4sti<\/p>\n
Maksakirroosi voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mutta ne voivat olla my\u00f6s hyvin lievi\u00e4 tai puuttua kokonaan. H\u00e4lytysmerkkej\u00e4 voivat olla jatkuva v\u00e4symys, kutina, mustelmaherkkyys, vatsan turvotus sek\u00e4 ihon tai silmien keltaisuus.<\/p>\n
Maksakirroosi vaikuttaa potilaan el\u00e4m\u00e4nlaatuun riippuen taudin vaiheesta, mahdollisista komplikaatioista ja hoidon onnistumisesta.<\/p>\n
”Varhaisessa vaiheessa el\u00e4m\u00e4nlaatu voi olla l\u00e4hes normaali, mutta pitk\u00e4lle edennyt maksakirroosi voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 oireita”, Arkkila sanoo.<\/p>\n
Maksakirroosin etenemist\u00e4 voidaan hidastaa tehokkaalla hoidolla<\/p>\n
Maksakirroosia ei voida parantaa, mutta sen etenemist\u00e4 voidaan hidastaa ja komplikaatioita hoitaa tehokkaasti. Hoito perustuu ajantasaisiin K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riskitekij\u00f6iden hallinnan, kuten alkoholin k\u00e4yt\u00f6n lopettamisen, asianmukaisen l\u00e4\u00e4kityksen sek\u00e4 oireiden ja komplikaatioiden hoidon. Lis\u00e4ksi hoitoon kuuluu ravitsemuksen ja yleiskunnon tukeminen sek\u00e4 tarvittaessa maksansiirron arviointi.<\/p>\n
”Varhainen toteaminen on avainasemassa. Mit\u00e4 aiemmin maksakirroosi havaitaan, sit\u00e4 paremmat ovat mahdollisuudet hidastaa sen etenemist\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua”, Arkkila painottaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maksakirroosi etenee usein pitk\u00e4\u00e4n ilman oireita ”Maksakirroosi on maksasairauden loppuvaihe, jossa maksan rakenne muuttuu ja sen toiminta heikkenee.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":98505,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-98504","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115603475290635972","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98504","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98504"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98504\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/98505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98504"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98504"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98504"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}