Tuki- ja liikuntaelimistö kipuilee eri tavoin. Milloin on syytä huolestua ja mistä tule-kipu kertoo? Näin 10 kysymykseen vastaa fysioterapeutti AMK Päivi Rapeli, Coronaria Kuntoutus- ja terapiapalvelut.
1. Kun tuki- ja liikuntaelimistö kipuilee, miten vaivoista kärsivän kannattaa liikkua?
Suuri osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu liian vähäisestä liikkumisesta. Siksi tule-kivuista kärsivän ei kannata välttää liikkumista vaan etsiä itselleen sopiva liikkumismuoto.
Jokaiseen päivään on hyvä kuulua hyötyliikuntaa. Sitä saa esimerkiksi pihatöissä tai käymällä kaupassa kävellen. Lisäksi liikkumissuositukset ohjaavat harrastamaan reipasta kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia tai rasittavaa kestävyysliikuntaa 1 tunnin ja vartin viikossa.
Tule-kivuista kärsiville hyviä lajeja ovat esimerkiksi pyöräily, uinti, vesijumppa ja vesijuoksu. Kävely on myös hyvä laji, mutta tule-kivuista kärsivän kannattaa kävellä pehmeällä alustalla tai hankkia kengät, jotka vaimentavat iskuja.
Lisäksi on tärkeää tehdä pari kertaa viikossa lihasvoimaharjoittelua. Siihen kannattaa pyytää ohjeet fysioterapeutilta tai henkilökohtaiselta valmentajalta, jotta niveliin ei kohdistu liikaa kuormaa.
2. Miten nivelrikkoon liittyvää kipua voi lievittää?
Nivelrikkoinen nivel kaipaa liikettä, jotta sen pinta pysyy mahdollisimman joustavana ja hyvänä. Siksi nivelrikon tärkeintä omahoitoa on liikkuminen, vaikka se tuntuisi epämukavalta.
Nivelrikkoa sairastavan kannattaa harrastaa pyöräilyä tai vesiliikuntaa. Lisäksi on hyvä harrastaa jotain liikkuvuutta parantavaa ja kehoa huoltavaa lajia, jotta kipeä nivel ei aiheuta muualle kehoon ongelmia. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi venyttely, jooga ja taiji.
Nivelrikosta kärsivän kannattaa myös syödä ravitsemussuositusten mukaan, levätä riittävästi ja pitää paino hallinnassa. Omahoidon tukena voidaan käyttää lääkehoitoa.
Lisäksi nivelrikkoon voi saada apua kylmä- ja lämpöhoidoista ja kinesioteippauksesta.
Nivelrikko aiheuttaa nivelissä kipua ja jäykkyyttä, ja se saattaa ennen pitkää heikentää toimintakykyä.
© iStock
3. Miten kinesioteippaus toimii?
Kinesioteippaus on tehokas tapa lievittää nivelrikon lisäksi myös muita nivelkipuja ja turvotusta. Se toimii muun muassa stimuloimalla ihon tuntoaisteja. Teippi ikään kuin ilmoittaa, milloin keho on menossa huonoon asentoon. Kun ihminen korjaa asentoa, jännitykset helpottavat, verenkierto paranee ja kipu lievittyy.
Kinesioteippi on joustavaa puuvillateippiä, joka liikkuu ihon mukana.
Käytön alussa tarvitaan ohjausta fysioterapeutilta, mutta sen jälkeen teipin voi laittaa itse.
Lue myös: Kinesioteippaus voi helpottaa kipua ja lihasten jännitystä tai korjata kuormitusta
4. Miten osteoporoottiseen murtumaan liittyvää kipua voi lievittää?
Osteoporoottinen murtuma on yleensä hyvin kivulias. Usein se sijaitsee selkärangassa, mikä tarkoittaa, että se on lähes koko ajan hieman liikkeessä. Se lisää kipua entisestään.
Murtumakipua hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidolla, ruokavaliolla sekä oikeanlaisella liikkumisella ja levolla. Ohjeet liikkumiseen kannattaa pyytää fysioterapeutilta.
On tärkeää, että murtuman saanut ei lopeta liikkumista kokonaan, sillä sopiva liikkuminen parantaa murtuma-alueen aineenvaihduntaa ja siten helpottaa kipua.
Tarjolla on myös erilaisia vartalon tukia, kuten selkätukia. Ne auttavat murtumakohtaa pysymään paikallaan, mikä lievittää kipua.
5. Millaisia ravitsemuksellisia asioita kivunlievityksessä on syytä ottaa huomioon?
Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on, että ravinnosta saa riittävästi proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia.
Proteiini on lihasten rakennusaine. Ilman sen riittävää saantia lihakset eivät pysy vahvoina.
Proteiinia saa muun muassa lihasta, kalasta, kanasta, palkokasveista, täysjyväviljoista, maitotuotteista ja kananmunasta.
Kalsiumia ja D-vitamiinia tarvitaan luuston terveyden ylläpitämiseen.
Kalsiumia saa muun muassa maitotuotteista. D-vitamiinia saa monista kaloista sekä sillä täydennetyistä maitotuotteista ja kasvipohjaisista juomista. Monet tarvitsevat myös D-vitamiini- ja kalsiumlisän.
Kaikki suomalaiset eivät saa riittävästi ravintoaineita, esimerkiksi C-vitamiinia.
© ISTOCK
6. Auttaako venyttely, jos on tuki- ja liikuntaelimistön kipuja?
Dynaaminen venyttely voi auttaa ainakin vähäksi aikaa, jos kivut johtuvat lihaskireyksistä. Melko usein lihaskireydet johtuvat kuitenkin siitä, että keho ei jaksa toimia kunnolla, koska lihakset ovat liian heikot. Moni saa parhaan avun siitä, että harrastaa sekä voimaharjoittelua että liikkuvuutta parantavaa kehonhuoltoa.
7. Millaisia apuvälineitä tule-vaivoista kärsiville on tarjolla?
Rollaattori, kyynärsauva tai keppi voi auttaa pysymään pystyssä ja helpottamaan kävelyä. Polvi-, nilkka- tai rannetuki auttaa vakauttamaan niveltä ja siten lievittämään kipua. Pienapuvälineestä taas voi olla apua arjen askareissa. Esimerkiksi purkin avaamiseen on olemassa monenlaisia apuvälineitä.
Kaikkia apuvälineitä kannattaa kysellä omalta terveysasemalta. Joissakin tapauksissa polvi-, nilkka- tai rannetuen joutuu hankkimaan itse, mutta silloinkin sen hankintaan ja valintaan saa ohjeet.
8. Milloin kipua kannattaa hoitaa kylmällä?
Tyypillisesti kylmällä hoidetaan akuuttia eli äkillistä ja lyhytkestoista kipua tai tulehdukseen liittyvää kipua. Äkillinen kipu voi johtua esimerkiksi nilkan nyrjähtämisestä. Tulehduskivun tunnistaa yleensä siitä, että alue punoittaa, kuumottaa ja on kosketukselle arka.
Kylmähoitoa voi käyttää esimerkiksi niin, että ottaa pakkasesta jääpala- tai pakastepussin, kietoo sen pyyhkeen sisään ja laittaa kipeälle alueelle 10–15 minuutiksi muutaman tunnin välein. Suoraan iholle jääkylmää ei saa laittaa, sillä silloin alue voi paleltua.
Jos haluaa, kipeää aluetta voi hoitaa myös kylmägeelillä.
9. Milloin kipua kannattaa hoitaa lämpimällä?
Kun kipu johtuu pitkäaikaisesta lihasjännityksestä, lämpöhoito usein auttaa. Siksi lämpö helpottaa yleensä esimerkiksi niska-hartia-jumeja.
Markkinoilla on mikrossa lämmitettäviä kauratyynyjä ja kertakäyttöisiä lämpöpakkauksia. Niiden ja ihon väliin ei tarvitse laittaa pyyhettä, sillä ne harvoin lämpenevät kovin kuumiksi.
Ihmiset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Jotkut eivät siedä lämpöhoitoa ollenkaan ja saavat niska-hartia-jumeihinkin paremmin apua kylmähoidosta.
Kunnon lämmittely ja liikuntasuoritukseen valmistautuminen verryttelemällä ehkäisevät lihasten kipeytymistä. © iStock
10. Milloin on syytä hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle?
Jos tule-kipu alkaa hyvin äkillisesti, sitä on edeltänyt jokin tapaturma tai siihen liittyy tunto-oireita, on syytä mennä lääkäriin.
Fysioterapeutille kannattaa hakeutua jo ennen kuin kipuja ilmaantuu, jos haluaa pysyä hyvässä kunnossa. Kun kipuja on jo tullut, fysioterapeutti auttaa selvittämään, mistä oireilu johtuu ja neuvoo, mitä kannattaa tehdä ja tarvittaessa ohjaa lääkärille.