- Nuoret jalkapalloilijat harjoittelevat pakkasilla kuplahalleissa, joiden lämpötila voi laskea lähelle nollaa, joskus pakkasellekin.
- Liikuntafysiologi Piia Kaikkonen UKK-instituutista sanoo, ettei harjoituksia tarvitse perua kylmyyden takia.
- Kylmä heikentää suorituskykyä, joten vammojen ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia lämmittelystä ja kerrospukeutumisesta.
Nuoret jalkapalloilijat harjoittelevat nyt pakkasen kylmentämissä kuplahalleissa.
Niin sanotuissa ylipaine- tai pressuhalleissa seinät ovat muovia ja lattiat maapohjaisia. Pitkillä, kireillä pakkasjaksoilla hallien lämpötilat laskevat väistämättä vain muutamiin plusasteisiin tai nollaan.
Liikuntafysiologi Piia Kaikkonen ei pidä laskeneita hallilämpötiloja kuitenkaan sellaisena riskinä, jonka vuoksi lasten ja nuorten harjoituksia kannattaisi jättää väliin.
Kaikkonen on myös liikuntatieteiden tohtori ja työskentelee Tampereen urheilulääkäriasemalla UKK-instituutissa.
Vaikka lapset ovat harjoituksissa pienissäkin vaatteissa, kalseakin halli antaa suojaa sääoloilta.
– Ulkona viima lisää kylmyyttä, mutta hallissa ei ole tuulta.
Tulipalopakkasilla hätyytellään nollaa
Vaasan kahdesta kuplahallista suuremmassa, Hietalahdessa sijaitsevassa hallissa nuorimmat harrastajat ovat 7-vuotiaita. Kovimmilla pakkasilla mittari hipoo nollaa.
Hallista vastaavan Kamratvallenin projektinjohtaja Tor Sparv muistuttaa, että maailmalla on pelattu Mestareiden liigaotteluita seitsemässäkin pakkasasteessa.
Vanhempien täytyy hänen mukaansa huolehtia, etteivät lapset tule shortseissa pelaamaan.
– Tämä halli on pyörinyt nyt 14 vuotta. Joskus on ollut 30 astetta pakkasta ulkona, ja hallissa on harjoiteltu täysillä, Sparv toteaa.
Halleissa ei ole pakkasrajaa. Näin toteavat sekä Sparv että uuden, lähistöllä sijaitsevan, VPS:n hallin hallituksen jäsen Jani Heinonen.
– Lämpötilakäyrä on säädetty kiinteistöohjauskeskuksesta niin, että hallissa pitäisi olla 2–5 astetta lämmintä pakkassäästä huolimatta. Se on ihan sopiva lämpötila treenata ja pelata.
Avaa kuvien katselu
SJK-juniorien urheilutoimenjohtaja Jozef Lomski muistaa, että kaksi vuotta sitten halliin joutui pukemaan kylmyyden takia parit housut ja takit. Tällä viikolla selvittiin vielä ilman pipoakin. Kuva: Tarmo Niemi / Yle
Seinäjoella Wallsport-areenan lämmöt pyritään pitämään kaupungin mukaan 13 asteessa, mutta todellisuus on toista. Pakkasilla sisällä on helposti alle 10 astetta ja kireimmillä pakkasilla hätyytellään nollaa, jopa miinusta.
– Kaksi vuotta sitten, kun oli -30 ulkona, silloin halli oli kyllä miinuksella, sanoo SJK-juniorien urheilutoimenjohtaja Jozef Lomski.
– Hyvin harvoin ollaan kuitenkaan miinuksella.
Varpaat ovat kohmeessa ensin
Yleensä varpaat, sormet ja vaikkapa nenänpää kylmettyvät ensimmäisinä. Se johtuu elimistön lämmönsäätelystä, joka turvaa ensisijaisesti elintärkeät elimet, kuten aivot ja sydämen.
– Kun verenkierto ohjautuu kehon keskiosiin, verisuonet supistuvat kehon ääreisosissa ja iholla, liikuntafysiologi Piia Kaikkonen selvittää.
Avaa kuvien katselu
Pakkassäässä ensimmäisenä paleltuvat varpaat. Nappiksissa varpaita on vaikea suojata pakkasen puraisulta, koska kenkään ei mahdu paksua sukkaa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Lapsen keho menettää hieman nopeammin lämpöä kuin aikuisen. Tämä johtuu yksinkertaisesti kehon koosta.
– Lapsella ihon pinta-ala suhteessa kehon kokoon on suurempi kuin aikuisella, minkä vuoksi elimistö viilenee lapsella vähän aikuista nopeammin. Pienempi lihasmassa ei myöskään lämmitä kehoa yhtä tehokkaasti.
Kylmä heikentää aina suorituskykyä. Siksi riittävä alkulämmittely on tärkeää.
– Kylmien olosuhteiden harjoittelu on suunniteltava hyvin. Riittävällä lämmittelyllä suorituskyky saadaan mahdollisimman hyväksi ja lisäksi ehkäistään vammoja. Myös ylimääräisiä taukoja on hyvä välttää, jotta elimistö ei ehdi jäähtyä.
Taukojen aikana vaatetusta kannattaa lisätä ja liikkuessa vähentää.
Isommat voivat potkia ulkonakin
Joukkuelajien harjoittelutiloista on monin paikoin pulaa, ja siksi muun muassa nuorten jalkapalloharjoituksia siirretään myös ulos. Silloin vaatimuksena on lämmitettävä tekonurmikenttä.
Eteläisessä Suomessa ja esimerkiksi Porissa teinikäiset jalkapalloilijat harjoittelevat talvikaudellakin ulkona, tosin pakkasrajoituksella.
Piia Kaikkosen mukaan teini-ikäiset voivat vallan hyvin harjoitella ulkona 10–15 asteen pakkaslukemissa.
– Terveet, nuoret ihmiset pystyvät hyvin vielä urheilemaan noissa lukemissa, kunhan pukeutuminen on olosuhteisiin sopivaa ja pää, kaulan alue, varpaat ja sormet ovat hyvin suojattuna. Kannattaa pukea kosteutta iholta siirtävää vaatetusta alle, välikerros ja sitten vaikkapa tuulta pitävä päällikerros.
Myös junnuvalmentajat tiedostavat kerrospukeutumisen tärkeyden. Jani Heinonen suosittelee teknistä alusasua treenivaatteiden alle myös hallissa.
– Jotkut näistä meidän Pohjolan lapsista ovat niin kovia, että he vetelevät shortseissa näissäkin keleissä. Lasten tekemisen tempo tuntuu olevan talvella kovempaa kuin kesähelteessä, jossa ei ole totuttu treenaamaan.