- Epäsäännöllinen unirytmi on merkittävä terveysriski, osoittavat useat tuoreet tutkimukset.
- Rytmistä poikkeaminen lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, dementiaan ja masennukseen.
- Asiantuntijoiden mukaan epäsäännöllisyys sekoittaa kehon sisäisen kellon ja hormonitoiminnan.
- Terveyhaittoja voi vähentää terveellisten elintapojen avulla.
Monet arvioivat unensa laatua nukuttujen tuntien määrän kautta. Toiset taas arvioivat unen laatua sillä, kuinka monta kertaa heräsi keskellä yötä.
Suurin terveysvaikutus saattaa kuitenkin liittyä kolmanteen tekijään, nimittäin unirytmin säännöllisyyteen, kirjoittaa The New York Times -sanomalehti.
– Unirytmillä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin ihminen noudattaa samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja, myös viikonloppuisin, lääketieteen professori Jean-Philippe Chaput Ottawan yliopistosta sanoo NYT:lle.
Epäsäännölliset yöunet yhdistetty moniin sairauksiin
Lehden mukaan useat tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka poikkeavat kaikkein eniten säännöllisestä unirytmistä, näyttävät kärsivän muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitaudeista, ylipainosta, muistisairauksista sekä mielenterveysongelmista kuten masennuksesta ja ahdistuneisuudesta.
Harvardin yliopiston vuonna 2020 valmistuneessa laajassa tutkimuksessa analysoitiin yli 2 000 aikuisen unirytmiä. Tutkimuksen mukaan epäsäännöllisen unirytmin omaavat sairastuvat kaksi kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin ne, joiden unirytmi on säännöllinen.
Toisessa vuonna 2024 valmistuneessa tutkimuksessa analysoitiin 88 000 aikuisen britin unitietoja. Tutkimuksessa kaikki osallistujat pisteytettiin unirytmin säännöllisyyden mukaan. Heikoimmin sijoittuneilla todettiin olevan keskikastiin sijoittuneihin verrattuna 50 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua dementiaan.
Avaa kuvien katselu
Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit näyttävät lisääntyvän, Yhdysvaltalaisen Penn Staten yliopiston professorin Soomi Lee sanoo The New York Timesille. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Vuonna 2023 julkaistussa raportissa vertailtiin useiden unenlaatuun perehtyneiden tutkimusten tuloksia. Raportista vastannut tutkimusryhmä totesi, että tutkimukset antavat riittävästi todisteita siitä, että säännöllinen unirytmi auttaa ylläpitämään kehon aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja mielenterveyttä.
Yhdysvaltalaisen Penn Staten yliopiston professorin Soomi Leen mukaan tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään säännöllisestä unirytmistä pitää poiketa, jotta terveysongelmien riski kasvaa.
Mitä enemmän unirytmistä poikkeaa, sitä enemmän riskit näyttävät lisääntyvän, Lee sanoo The New York Timesille.
Mikä yhteys unirytmillä on terveyteen?
The New York Timesin mukaan tutkijat pyrkivät yhä selvittämään sitä, miksi epäsäännöllinen unirytmi on haitaksi terveydelle.
Leen mukaan johtava teoria liittyy kehon sisäiseen kelloon.
Pitkälti tavallista vuorokausikiertoa noudattava sisäinen kello ohjaa kehon toimintoja, kuten hereillä ja unessa vietetyn ajan kiertoa, hormonaalisia prosesseja, aineenvaihduntaa, verenkiertoa, vastustuskykyä, ruokahalua ja mielentilaa.
Kun säännöllisestä unirytmistä poikkeaa, myös muut unirytmistä riippuvaiset kehon toiminnot järkkyvät.
Esimerkiksi myöhään valvominen saattaa vaikuttaa hormonitasoihin. Stressitasoja määrittelevää kortisolia saattaa vapautua epäsäännöllisin ja oudoin väliajoin, Jean-Philippe Chaput Ottawan yliopistosta sanoo.
– Se voi lisätä stressiä ja nostaa tulehdusarvoja, mikä voi ajan myötä vaikuttaa verenkiertoelinten toimintaan tai aineenvaihduntaan, Chaput sanoo.
Suomalaisasiantuntijat korostavat vuorokausirytmin merkitystä
Terveystalon neurologian erikoislääkäri Eemil Partinen yhtyy The New York Timesin artikkelissa esitettyihin näkemyksiin.
– Säännöllisellä vuorokausirytmillä on tosi tärkeä merkitys hyvinvoinnin kannalta, Partinen sanoo Ylelle.
Säännöllinen unirytmi helpottaa nukahtamista ja parantaa unenlaatua, Partinen sanoo. Kun elää sisäisen kellon kanssa eri rytmissä tai jos vuoteessa oloajat ovat epäsäännölliset, on unen laatu heikompaa.
– Siitä syntyy hirveästi kerrannaisvaikutuksia. Huonompi yöunenlaatu aiheuttaa väsymystä, vaikuttaa muistiin, jaksamiseen ja arjessa toimimiseen.
Videolla lääkäri Partinen kertoo säännöllisen unirytmin merkityksestä:
Partisen mukaan vielä ei tiedetä varmuudella, johtaako huono uni muistisairauteen. Rikkonainen yöuni ja vuorokausirytmin häiriöt näyttävät silti olevan varhaisia oireita, jotka voivat edeltää muistisairauksien puhkeamista.
Vuorokausirytmin häiriöillä on Partisen mukaan todettu yhteys myös sydän- ja verisuonitauteihin.
Epäsäännöllinen uni voi vaikuttaa haitallisesti aineenvaihduntaan, altistaa painon nousulle, sekä tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle.
Vuorokausirytmin ja mielenterveyden välillä on niin ikään selkeä yhteys.
– Pidemmällä aikavälillä säännöllinen rytmi ja se, että ihminen herää vähän aikaisemmin, näyttää kohentavan mielialaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uneen perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen allekirjoittaa niin ikään unirytmin vaikutukset terveyteen.
– Epäsäännöllinen unirytmi aiheuttaa univajetta ja unettomuutta. Ne vuorostaan nostavat verenpainetta ja heikentävät sokerinsietoa, mikä pitkittyessään johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen, Partonen sanoo Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Epäsäännöllinen unirytmi aiheuttaa univajetta ja unettomuutta. Niillä voi olla useita haittavaikutuksia terveyteen. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Epäsäännöllinen unirytmi näkyy Partosen mukaan välittömästi väsymyksenä ja kognitiivisina haittoina.
Näitä ovat heikko tarkkaavuus, kapea huomiokyky, huono keskittymiskyky, muistivaikeudet, vähäinen toimintatarmo, hitaat reaktiot ja ärtymys sekä empatian hiipuminen.
– Ne altistavat tavallista herkemmin riidoille, virheille sekä tapaturmille.
Terveelliset elintavat vähentävät riskejä
Ihmisen on hyvä nukkua yössä seitsemästä yhdeksään tuntia, sanoo erikoislääkäri Eemil Partinen.
Samalla hän haluaa rauhoittaa niitä ihmisiä, joiden arjessa säännöllisen unirytmin ylläpitäminen on vaikeaa.
– Tärkeintä on, että tuntee yöunen olleen kohtuullista ja olevansa riittävän virkeä arjen askareista selviytyäkseen.
– Vuorotyötä tekevien tulisi noudattaa terveellisiä elintapoja, THL:n Timo Partonen puolestaan toteaa.
Näihin tapoihin Partonen laskee riittävän unen lisäksi terveellsien ruokavalion, riittävän liikunnan ja päihteiden käytön välttämisen.