Koskenkorvan kahden tehtaan käyttöaste kertoo Suomen talouden tilanteesta. Viinan ja rehun ohella ohra muuntuu tehtailla moneksi.
Avaa kuvien katselu
Viljelijä Ville-Pekka Aila toimittaa Anoran Koskenkorvan tehtaalle ohraa vuosittain 5 000 tonnia. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
- Vaikka Koskenkorva-viinan kulutus laskee, sen raaka-aineena käytettävää tislettä valmistetaan yhä paljon.
- Anoran valmistamaa tislettä käytetään nimikkojuoman lisäksi lähes 200 muussa tuotteessa, myös teollisuudessa.
- Koskenkorvan tehdas on niin suuri ohran käyttäjä, että sen toiminta heijastelee koko Suomen talouden tilaa.
Koskenkorvan viinan kulutus laskee jyrkästi, mutta itse tisle voi hyvin.
Tislettä tehdään Koskenkorvan tehtailla noin 35 miljoonaa litraa vuodessa. Sitä käytetään perinteisen juoman lisäksi lähes 200 tuotteessa.
Koskenkorvatisleen käyttö on sitä mukaa lisääntynyt muissa juomissa kun nimikkojuoman kulutus on laskenut.
Itse Koskenkorvaan tislettä käytetään vain 1,7 miljoonaa litraa. 28 miljoonaa litraa sitä menee laimennettuna muuhun juomakäyttöön, ja seitsemän miljoonaa litraa teollisuuden käyttöön.
Video kertoo ikonisen juoman kohtalon.
Kossun kulutus laskee kuin lehmän häntä. Video: Jarkko Heikkinen / Yle
Koskenkorvan päätuote etanoli kehitettiin alun perin juotavaksi, mutta nykyään tisleen käyttökohteet ovat monipuolistuneet huomattavasti.
Tislausprosessin aikana syntyy myös sellaisia etanolijakeita, joita ei voida käyttää juomiin ja jotka menevät teollisuusasiakkaiden käyttöön, kertoo Anoran viestintäjohtaja Inka Vettenranta. Suomalais-norjalainen pörssiyhtiö Anora muodostui Altian ja Arcusin yhdistyessä syyskuussa 2021.
Teollisuusetanolia käytetään maalämpöjärjestelmissä, painoteollisuuden liuottimena, bensatankin vedenpoistajana, tuulilasin pesunesteissä ja käsien desinfiointiaineissa. Lisäksi sitä hyödynnetään raaka-aineena elintarvike- ja juomateollisuudessa sekä pesunesteenä ja synteesiväliaineena teollisuudessa.
Koskenkorvan matkailu- ja tapahtumatila Trahteerissa on kehitetty myös Kossukuula-resepti, joka mukailee Fazerin vihreitä marmeladikuulia.
Videolla kerrotaan, missä kaikkialla voi törmätä laimennettuun Koskenkorva-tisleeseen Video: Jarkko Heikkinen / Yle.Raaka-aineen oltava priimaa, vaikka hinta vaihtelee rajusti
Ylistarolainen viljelijä Ville-Pekka Aila on toimittanut ohraa nykyiselle Anoran tehtaalle kymmeniä vuosia. Aila tietää, että laadun on oltava kohdallaan, kun myy viljaansa.
Avaa kuvien katselu
Ville-Pekka Ailan mukaan viljan hehtopainon pitää olla päälle 60 kiloa ja kosteuden alle 14 prosenttia. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Aila toimittaa Anoran Koskenkorvan tehtaalle ohraa vuosittain 5 000 tonnia ja vilja päätyy Suomen suurimpaan tisleeseen.
Viljelijä joutuu tarkkailemaan viljan kasvua omalla pellollaan, mutta lisäksi pitää seurata viljan pörssihintoja. Myyntihetki vaikuttaa suoraan elinkeinon kannattavuuteen, koska viljelijän marginaalit ovat niin ohuet, kertoo Ville-Pekka Aila.
– Ukrainan sodan alkaessa viljan hinta lähes tuplaantui. Kun hinta lähti valumaan alas, kiinnitin seuraavan vuoden sadon myös sen hetkiseen hintaa ja se kannatti.
Nyt ollaan niin alhaalla, että hinta nipin napin kattaa ohran kasvatuskustannukset.
Avaa kuvien katselu
Viljaa voi säilyttää, kun se on hyvin kuivattu. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Asiantuntija Max Schulman maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonnasta kertoo, että osa viljelijöistä suojaa viljan hinnan edellisen vuoden pörssihinnoilla.
– Muuten viljan hinta määräytyy pörssissä ostajien ja myyjien välillä.
Suomen suurin viljanielu on myös talouden mittari
Koskenkorvan tehdaskompleksi on valtava viljan jalostaja, jossa ohra muuttuu alkoholeiksi, rehuiksi ja lämpöenergiaksi.
Anoran tislaamo ja A-rehun kaksi tehdasta muodostavat monipuolisen tuotantolaitoksen. Tämä teollinen symbioosi tekee tuotannosta tehokasta ja resursseja säästävää.
Avaa kuvien katselu
A-rehun puolelta tulee rehua ja Anoran päästä puhdasta viinaa, kertoo Anoran tehtaan päällikkö Arttu Kivi. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
– Parhaimmillaan tehtaat saattavat yhdessä käyttää viljaa jopa 500 000 tonnia vuodessa, kertoo tehtaan päällikkö Arttu Kivi.
Tämä massiivinen määrä vastaa lähes viidennestä koko Suomen viljan kysynnästä, mikä tekee Koskenkorvan tehdaskompleksista merkittävän toimijan Suomen maataloudessa.
Avaa kuvien katselu
Koskenkorvan Anoran tislaamo toimii ympäri vuorokauden kolmen hengen miehityksellä. Tehdas on kauttaaltaan automatisoitu. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Koskenkorvan tehdasalue toimii eräänlaisena Suomen talouden mittarina. Kun se käy täysillä, Suomen taloustilanne on hyvä.
– Tällä hetkellä käytämme noin 200 000 tonnia vuodessa, sanoo Kivi.
Näin viljasta tulee tislettä
Kun vilja saapuu tehtaalle, se käy läpi huolellisen käsittelyn. Ensimmäiseksi vilja analysoidaan ja puhdistetaan roskista. Puhdistettu vilja ajetaan siiloihin ja esipuhdistetaan, ja osa siitä ohjataan energiantuotantoon. Seuraavassa vaiheessa vilja jauhetaan hienoksi.
Ennen varsinaista mäskäystä tärkkelys täytyy irrottaa ja pilkkoa pienemmiksi osiksi. Tämä tapahtuu entsyymien avulla, jotka hajottavat tärkkelysmolekyylit sokereiksi, joita hiiva voi myöhemmin käyttää.
Mäskikäärme – tehtaan sydän
Mäskikäärme kuulostaa mystiseltä, mutta kyse on käytännössä hiivaliuoksesta, joka liikkuu neljästätoista mäskisammiosta toiseen.
Tämä jatkuvasti liikkuva prosessi muistuttaa elävää olentoa, jota täytyy hoitaa ja valvoa huolellisesti. Mäskikäärmeessä hiiva muuttaa viljan sokerit alkoholiksi käymisprosessissa.
Tislaus – tarkkuutta vaativa prosessi
Varsinainen tislaus on oma taiteenlajinsa. Koskenkorvan tehtaalla on 6-kerroksinen ja kolonneja on 5 kpl, jossa erotellaan tarkasti etanoli, metanoli ja erilaiset epäpuhtaudet toisistaan.
Lopputuotteena syntyy 96-prosenttista etanolia, jota käytetään raaka-aineena sekä Koskenkorvan viinassa että monissa muissa tuotteissa. Etanolia menee myös teollisuuden käyttöön. Lisäksi tisleestä tulee teknistä etanolia muihin tarkoituksiin.