Säännöllinen nukkumaanmenoaika voi pienentää merkittävästi riskiä sairastua vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, tuore tutkimus osoittaa.
Oulun yliopiston tutkijat tarkastelivat 3 231:n 46-vuotiaan henkilön unikäyttäytymistä viikon ajan puettavien mittalaitteiden avulla. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, kuinka säännöllisesti ihmiset menevät nukkumaan – ei pelkästään unen kestoon tai laatuun, kuten tavallisesti. Tutkimus on julkaistu BMC Cardiovascular Disorders -tiedelehdessä.
Tulokset osoittivat, että alle kahdeksan tuntia yössä nukkuvien joukossa epäsäännöllisesti nukkumaan menevillä oli kaksinkertainen riski vakavaan sydän- ja verisuonitapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana verrattuna säännöllisesti nukkumaan meneviin.
Lisäksi suurempi vaihtelu niin sanotussa unen keskipisteessä – ajankohdassa, joka sijoittuu nukkumaanmenon ja heräämisen puoliväliin – oli yhteydessä heikompaan sydänterveyteen.
”Erityisesti nukkumaanmenon ajankohdan säännöllisyys vaikuttaa olevan tärkeää sydänterveydelle. Kyse on siis arjen rytmeistä ja niissä näkyvästä vaihtelusta”, sanoo tutkijatohtori Laura Nauha Oulun yliopiston tiedotteessa.
Yhteys havaittiin kuitenkin vain niillä, jotka nukkuivat keskimäärin alle kahdeksan tuntia yössä. Riittävä unen määrä näyttäisi suojaavan epäsäännöllisen nukkumaanmenon haitoilta.
Heräämisajalla ei tutkimuksen mukaan ollut vastaavaa merkitystä, vaan yhteys liittyi nimenomaan nukkumaanmenoaikojen suuriin vaihteluihin. Epäsäännöllisesti nukkuvilla nukkumaanmenoaika vaihteli viikon aikana keskimäärin 108 minuuttia, kun säännöllisesti nukkuvilla vaihtelu oli 33 minuuttia.
Tutkimuksessa huomioitiin useita sydänterveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten verenpaine, sukupuoli ja liikunta. Tutkimus ei kuitenkaan osoita syy-seuraussuhdetta, vaan kyseessä on tilastollinen yhteys.
Tutkijat arvioivat, että ilmiötä voivat selittää elimistön vuorokausirytmit. Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika voi häiritä näitä rytmejä, mikä puolestaan heikentää sydämen mahdollisuuksia palautua.
Myös arjen kuormitustekijöillä voi olla merkittävä rooli. Työpaineet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa sekä nukkumaanmenoaikoihin että sydänterveyteen.
”Myös aiemmissa tutkimuksissa epäsäännöllinen unirytmi on liitetty sydänterveyden riskeihin, mutta nyt tarkastelimme ensimmäistä kertaa erikseen nukkumaanmenon, heräämisen ja unijakson keskipisteen vaihtelua sekä niiden itsenäisiä yhteyksiä vakaviin sydäntapahtumiin”, sanoo Nauha.
Tutkimuksessa vakaviksi sydän- ja verisuonitapahtumiksi määriteltiin erikoissairaanhoitoa vaativat tilat, kuten sydäninfarktit ja aivohalvaukset.
On kuitenkin syytä huomioida, että yli 3 000 osallistujasta vain 128 koki tällaisen tapahtuman kymmenen vuoden seurannan aikana, joten tapausten kokonaismäärä oli suhteellisen pieni. Lisäksi unta mitattiin vain viikon ajan, eikä kaikkien osallistujien unirytmien voida olettaa pysyneen muuttumattomina.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat joka tapauksessa maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja aiheuttavat vuosittain lähes 18 miljoonaa kuolemaa.
Tutkijat korostavat, että lisätutkimuksia tarvitaan eri väestöryhmissä ja pidemmällä seurannalla. Nukkumaanmenoaika on kuitenkin tekijä, johon moni voi itse ainakin jollain tasolla vaikuttaa.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.