Heikko unen laatu on tiedetty pitkään dementian riskitekijäksi. Tutkijat ovat tarkentaneet arviota siitä, kuinka paljon unta tarvitaan riskin pienentämiseksi. Uusi analyysi viittaa siihen, että 7–8 tunnin yöuni on ihanteellinen määrä, uutisoi Science Alert.
Kanadan Yorkin yliopiston tutkijaryhmä analysoi 69 aiemman tutkimuksen aineistoja ja tarkasteli kolmen tekijän yhteyksiä dementiariskiin: liikunnan, paikallaanolon ja unen keston. Näihin tekijöihin pystyy ainakin jossain määrin vaikuttamaan itse. Tulokset osoittavat, että näistä tekijöistä erityisesti unen määrällä on selkeä yhteys riskiin.
Alle seitsemän tunnin yöuni oli yhteydessä 18 prosenttia suurempaan dementiariskiin, kun taas yli kahdeksan tunnin yöuni lisäsi riskiä 28 prosentilla. Tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että sekä liian vähäinen että liian runsas uni voivat olla haitallisia terveydelle.
”Säännöllinen liikunta, vähäisempi paikallaanolo ja sopiva yöunen määrä (7–8 tuntia) voivat liittyä pienentyneeseen dementiariskiin ja ovat mahdollisesti muokattavissa olevia tekijöitä dementian ehkäisyssä tai sen etenemisen hidastamisessa”, tutkijat kirjoittavat PLOS One -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Pelkkä uni ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Yli kahdeksan tunnin päivittäinen istuminen ja alle 150 minuutin viikoittainen liikunta olivat niin ikään yhteydessä merkittävästi kohonneeseen dementiariskiin.
Tutkijat korostavat, että kyse on tilastollisista yhteyksistä, eikä tutkimus osoita suoraa syy-seuraussuhdetta. Esimerkiksi runsaan unen on joissakin tutkimuksissa arveltu olevan seurausta alkavasta Alzheimerin taudista, ei välttämättä sen syy.
Analyysin perusteella terveelliset elämäntavat muodostavat kokonaisuuden, joka tukee aivojen toimintaa. Liikunnan, säännöllisen liikkumisen ja sopivan unen arvioidaan edistävän aivojen verenkiertoa, poistavan kuona-aineita hermosoluista ja suojaavan muita aivojen toimintaan liittyviä elimiä, kuten sydäntä.
”Kaiken kaikkiaan terveellinen liikkumiskäyttäytymisen kokonaisuus voi edistää verisuoniin, hermokasvutekijöihin ja tulehdusten vähenemiseen liittyviä vaikutuksia, jotka yhdessä tukevat aivoterveyttä ja voivat viivästyttää dementian alkamista tai etenemistä”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimuksen vahvuutena on suuri osallistujamäärä: aineisto kattoi lähes 4,5 miljoonaa ihmistä. Lisäksi mukana oli myös nuorempia, nuorimmillaan 35-vuotiaita osallistujia, mikä on harvinaisempaa dementiatutkimuksissa.
Kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa osallistujilla ei ollut lähtötilanteessa dementiaa, ja heidän sitä seurattiin ajan kuluessa.
Tutkimukseen liittyy kuitenkin rajoitteita. Aineistot erosivat toisistaan merkittävästi, ja joistakin tekijöistä oli vähemmän tietoa kuin toisista. Esimerkiksi vain kolmessa tutkimuksessa tarkasteltiin paikallaanoloa. Tutkijat arvioivat, että jatkotutkimuksissa olisi syytä tarkastella tarkemmin erityisesti istumisen ja dementiariskin välistä yhteyttä.
”Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimuksia keski-ikäisillä aikuisilla ja pidemmillä seurantajaksoilla, mukaan lukien muutokset liikkumiskäyttäytymisessä ajan myötä, jotta voidaan paremmin ymmärtää liikunnan, paikallaanolon ja unen välistä yhteyttä dementiariskiin”, tutkijat kirjoittavat.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.