Liikunnan on pitkään ajateltu olevan keskeinen keino painonpudotuksessa, mutta tuore tutkimus viittaa siihen, ettei vaikutus ole niin suoraviivainen kuin usein uskotaan.
Current Biology -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa selityksen sille, miksi treenaaminen ei aina johda odotettuun laihtumiseen. Tutkimuksesta uutisoivat Medical Xpress ja New Scientist.
Perinteisesti energiankulutusta on kuvattu yksinkertaisella mallilla, jossa päivittäinen kokonaiskulutus muodostuu elimistön perustoiminnoista ja liikunnan kuluttamasta energiasta. Tämän ajattelutavan mukaan kaikki liikunnassa kulutetut kalorit kasvattavat suoraan päivittäistä kokonaiskulutusta.
Jos perustoimintoihin kuluu esimerkiksi 2 000 kilokaloria, ja sen lisäksi tekee 400 kaloria kuluttavan lenkin, näistä kertyisi 2 400 kilokaloria. Monelle painonpudottajalle on tuttua, että tämä matematiikka ei vaikuta toimivan näin suoraviivaisesti. Kilot eivät karise niin nopeasti kuin laskelmien mukaan pitäisi.
Viime vuosina rinnalle on noussut uudempi malli, jonka mukaan elimistöllä on tietty energiankulutuksen yläraja. Herman Pontzer tutki tansanialaista Hazda-metsästäjä-keräilijäheimoa. Vaikka he liikkuvat erittäin paljon, päivittäinen energiakulutus on samaa luokkaa kuin toimistotyöläisillä. Tämä havainto sai hänet ehdottamaan vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessaan, että ihmiset ovat evoluution myötä kehittyneet rajoittamaan energiankulutustaan.
Kun liikunta lisää energiankulutusta, keho voi samanaikaisesti vähentää energiankäyttöä muissa toiminnoissa, kuten solujen korjausprosesseissa, jolloin kokonaiskulutus pysyy suhteellisen kapeassa haarukassa – vakaana ja ennustettavana.
Jos samanaikaisesti vähentää syömistä ja lisää kulutusta, keho saattaa kompensoida kalorinkulutusta niin, että liikunnan tuoma lisäkulutus voi kadota jopa kokonaan.
”Oikea ongelma tässä on se, että jos yhdistät liikunnan ruokavalioon, kehosi sanoo: ’Hyvä on, sitten kompensoin enemmän’”, Pontzer avaa New Scientistille.
Tämän mallin tueksi on kertynyt jonkin verran tutkimusnäyttöä. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita sen paikkansapitävyydestä.
Nyt Pontzer ja toinen yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tutkija Eric Trexler analysoi 14 kokonaisenergiankulutusta käsittelevää tutkimusta, joissa oli alun perin ollut täysin eri lähtökohta kuin kompensaation tutkiminen. Tällä haluttiin välttää vääristymää.
Mukana oli yhteensä 450 liikuntaohjelmiin osallistunutta kattaneita ihmistutkimuksia sekä useita eläinkokeita. Luvut ovat pieniä, koska kokonaisenergiankulutuksen mittaaminen vaatii erikoistuneiden ja kalliiden menetelmien käyttöä.
Tutkijat tarkastelivat, kuinka paljon energiaa koehenkilöiden odotettiin kuluttavan, laskivat kuinka paljon he todellisuudessa kuluttivat, ja arvioivat näin elimistön kompensaatiota. He havaitsivat, että ihmiskehon kokonaisenergiankulutus kasvoi vain kolmanneksen siitä mitä pitäisi.
Pontzer mainitsee esimerkkinä, että jos ihminen lisää liikuntaa niin että kuluttaa 200 kilokaloria enemmän, kalorinkulutus voi kompensaation vuoksi kasvaa vain noin 60 kilokaloria.
Sekä ihmisillä että eläimillä havaittiin, että lisääntynyt aktiivisuus johti usein energiansäästöön muissa kehon toiminnoissa. Keskimäärin noin 72 prosenttia liikunnan aikana kulutetuista kaloreista lisäsi päivittäistä kokonaiskulutusta, mutta noin 28 prosenttia kompensoitui muilla tavoilla. Kalorien kuluttaminen siis auttaa jonkin verran, mutta vaikutus vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä.
Mielenkiintoinen havainto oli, että jos ihmiset eivät muuttaneet ruokailutottumuksiaan mutta alkoivat liikkua enemmän, energiankulutus kasvoi enemmän — noin puolet siitä, mitä kaavamaisesti laskemalla voisi päätellä. Jos he taas vähensivät syömistä ja lisäsivät liikuntaa, kokonaiskulutus saattoi pysyä muuttumattomana.
Tutkijat nostavat kuitenkin esiin, että liikuntamuodolla on eroa. Aerobisessa liikunnassa, esimerkiksi juoksussa, kompensaatio syö liikunnan hyötyjä. Voimaharjoittelussa, kuten painonnostossa tai lihasvoimaharjoittelussa, kulutus voi kasvaa jopa odotettua enemmän. Vaikka laskelmien mukaan kokonaisenergiankulutuksen pitäisi kasvaa treenin ansiosta vain 200 kilokalorilla, niitä kuluukin 250.
Pontzer kuitenkin muistuttaa, että on vaikeaa mitata ihmisen energiankulutusta painonnostossa, joten tähän havaintoon on syytä suhtautua varauksella. Hän kuitenkin spekuloi, että painonnostajat saattavat polttaa ylimääräistä energiaa lihasten korjaamiseen ja rakentamiseen.
Tämä tulos yllätti Pontzerin, sillä hän oli aikaisemmin olettanut, ettei treenimuodolla ole väliä. ”Mielestäni se on jännittävää ja viittaa johonkin, mitä emme aiemmin tienneet.” Näissä tutkimuksissa painonnostoa harrastaneet ihmiset kuitenkin kasvattivat lihaksia eivätkä juurikaan menettäneet rasvaa, Pontzer sanoo. ”Joten se ei ole vieläkään hyvä tapa laihtua.”
Ymmärtämällä paremmin, mitä tarkalleen muuttuu, voidaan tulevaisuudessa ymmärtää paremmin, miten liikunta vaikuttaa ja minkä vuoksi toiset hyötyvät liikunnasta enemmän kuin toiset.
Mikä siis selittää sen, että aerobisessa liikunnassa energiankulutus ei kasva odotetulla tavalla? Tutkijat arvelevat analyysissaan, että kehomme kompensoivat taustatoimintoihin kuluvaa energiaa. Etenkin unen aikana lepoaineenvaihdunta voi laskea aerobisen liikunnan jälkeen.
New Scientistin haastattelemat asiantuntijat eivät edelleenkään purematta niele tutkimuksen päätelmiä. Bathin yliopiston fysiologian professori Dylan Thompson viittaa meta-analyysiin, jonka mukaan aerobinen hengitys ei muuta lepoaineenvaihdunnan nopeutta. Ravitsemustieteen ja aineenvaihdunnan professori Javier Gonzales huomauttaa myös, että lisäliikunta saattaa korvata muuta arkiliikuntaa kuten puutarhatöitä.
Pontzer toteaa, että tämä voidaan sulkea pois joissain tutkimuksissa, minkä lisäksi hänen ihmisillä tekemänsä havainnot ovat saaneet tukea joissain eläinkokeissa. Thompson ja Gonzales peräävät kuitenkin huolellisia satunnaistettuja vertailukokeilla ihmisillä.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että liikunnalla on runsaasti muita terveyshyötyjä kuin painonpudotus.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.