Teksti:
Pauli Reinikainen
Jos treenaat aktiivisesti kuntosalilla ja noudatat lihaskasvuun tähtäävää ruokavaliota, saatat olla tietämättäsi muita paremmassa suojassa Alzheimerin taudilta.
Alzheimerin-taudin hoitoon saatetaan tulevaisuudessa saada apua yllättävän yksinkertaisesta aineesta. Japanilaistutkijoiden tuore tutkimus viittaa siihen, että arginiini-aminohappo voisi hidastaa taudin etenemistä vähentämällä haitallisten proteiinikertymien muodostumista aivoihin ja hillitsemällä tulehdusreaktioita. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Neurochemistry International -lehdessä.
Arginiini on aminohappo, jota myydään myös ravintolisänä. Tässä vaiheessa toppuuttelua: Tutkijoiden mukaan tutkimuksessa käytetyt annokset ja menetelmät erosivat kuitenkin tavallisista kaupallisista lisäravinteista, eikä tuloksia voida suoraan soveltaa kuluttajatuotteisiin.
Laboratoriokokeissa tutkijat havaitsivat, että arginiini esti erityisen haitallisena pidetyn Aβ42-proteiinin kasaantumista. Kyseiset amyloidibeeta-proteiinit muodostavat Alzheimerin taudille tyypillisiä plakkeja aivoihin. Vaikutus vahvistui annoksen kasvaessa. Tämän jälkeen arginiinia testattiin kahdessa Alzheimerin tautia mallintavassa eläinkokeessa: geenimuunnelluilla hedelmäkärpäsillä ja hiirillä. Molemmissa malleissa arginiini vähensi amyloidikertymiä ja lievensi niiden haitallisia vaikutuksia.
Myös kananmunat voivat olla keino vähentää Alzheimer-riskiä. Amerikkalaistutkijoiden mukaan vaikutus voi olla huomattava jo melko pienilläkin määrillä. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, jotka söivät vähintään yhden kananmunan päivässä viitenä tai useampana päivänä viikossa, sairastuivat Alzheimerin tautiin jopa 27 prosenttia harvemmin kuin ne, jotka eivät syöneet kananmunia lainkaan.
Erikoinen havainto oli se, että myös vähäisempi kananmunien käyttö yhdistyi pienempään sairastumisriskiin. Esimerkiksi kananmunien syöminen 1–3 kertaa kuukaudessa liittyi noin 17 prosenttia pienempään Alzheimer-riskiin, kun taas 2–4 kertaa viikossa kananmunia syöneillä riski oli noin viidenneksen matalampi.
Tutkijoiden mukaan kananmunat sisältävät useita aivojen toiminnalle tärkeitä ravintoaineita. Yksi keskeisimmistä on koliini, jota elimistö käyttää muun muassa muistille tärkeän asetyylikoliinin muodostamiseen. Kananmunista saadaan myös luteiinia ja zeaksantiinia, joiden on aiemmissa tutkimuksissa havaittu liittyvän parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn ja vähäisempään oksidatiiviseen stressiin. Lisäksi kananmunat sisältävät omega-3-rasvahappoja sekä fosfolipidejä, joita on erityisesti keltuaisessa runsaasti. Fosfolipidit ovat tärkeitä hermosolujen viestinnälle ja aivojen toiminnalle.