Jos luotat älykelloosi siinä, kuinka monta kaloria poltit harjoituksen aikana, niin älä luota, sanoo Floridan kansainvälisen yliopiston uusi tutkimus PLOS One -tiedejulkaisussa.
Aktiivisuusrannekkeet ja -kellot eivät ole tutkijoiden mukaan luotettavia, kun on kyse kokonaisenergiankulutuksen mittaamisesta liikunnan aikana.
Riippumattomassa arvioinnissa tutkijat vertasivat Yhdysvaltain kuluttajamarkkinoiden neljää suosituinta aktiivisuuskelloa tutkimuslaboratorioiden tarkkaa laitteistoa vastaan ja havaitsivat, että kellot yliarvioivat johdonmukaisesti ihmisten kuluttamien kalorien määrän.
Näitä kelloja olivat Apple Watch Series 8, Fitbit Sense 2, Samsung Galaxy Watch 5 ja Garmin Forerunner 955.
Tulosten mukaan virhe ei myöskään ollut kaikkien kellojen kohdalla samanlainen.
Mitä suurempi henkilön kehon rasvaprosentti oli, sitä suurempi virhe yleensä oli. Tämä tarkoittaa tutkijoiden arvion mukaan sitä, että ihmiset, jotka todennäköisimmin seuraavat kaloreita painonhallintaa varten, saattavat saada kaikkein epätarkimpia lukemia.
”Kellon antamaa kulutettujen kalorien lukemaa ei voi pitää tarkkana lukuna, koska se ei ole sitä. Heittoa voi tulla satoja kaloreita viikossa, ja voit helposti päätyä kaloriylijäämään, vaikka luulet olevasi kalorivajeessa”, kertoo tutkimusta johtanut Floridan kansainvälisen yliopiston apulaisprofessori Jason Kostrna tiedotteessa.
Tutkimuksessa 58 aikuista polki kuntopyörällä kontrolloidun harjoituksen, jossa vuorottelivat kohtalainen ja voimakas rasitustaso.
Osallistujilla oli käytössään suosituimmat aktiivisuuskellomallit, samalla kun kliinisissä laboratorioissa käytettävä COSMED K5 -aineenvaihdunta-analysaattorilaite mittasi heidän todellisen energiankulutuksensa harjoituksen aikana.
Tyypilliset kellojen tekemät virheet olivat noin 15–25 prosentin luokkaa, mutta heikoimmin suoriutuneiden kellojen keskimääräiset virheet nousivat paljon suuremmiksi.
Apple oli tarkin. Garmin ja Samsung yliarvioivat kulutusta eniten. Fitbitin osalta lopullista arviota ei vielä voi tehdä.
Testauksen aikana laite ilmoitti toisinaan epäuskottavan pieniä kalorimääriä, kuten vain yhden kalorin koko harjoituksen ajalta, eikä se joskus tuottanut lukemaa lainkaan.
Koska monet mittauksista vaikuttivat virheellisiltä, tutkijat jättivät suuren osan tiedoista pois analyysistään.
Kostrnan mukaan tutkijaryhmällä ei ole lopullista vastausta siihen, miksi näillä seurantalaitteilla on vaikeuksia suurempien kehon rasvaprosenttien kohdalla.
Hän kuitenkin uskoo, että kalorien kulutuksen arvioimiseen käytetyillä algoritmeilla saattaa olla osuutta asiaan.
”Kun yritykset kehittävät näitä algoritmeja, emme tiedä, mistä testidata on peräisin. Siksi uskon, että yrityksille on hyödyllistä nähdä tällaista dataa, jotta ne voivat ajan mittaan kehittää tuotteitaan tarkemmiksi”, hän kuvailee tiedotteessa.
Kostrna työskentelee kollegoineen jo tutkimuksen seuraavan vaiheen parissa ja selvittää, kuinka hyvin nämä kellot arvioivat kalorinkulutusta perinteisessä voimaharjoittelussa, jossa lyhyet ja voimakkaat rasitusjaksot voivat olla algoritmeille erityisen vaikeita tulkita.
Tutkijat korostavat, että älykellot voivat edelleen olla hyödyllisiä, kunhan käyttäjät ymmärtävät niiden rajoitukset.
He suosittelevat suhtautumaan kalorinkulutusarvioihin enemmän suuntaa-antavina lukemina tarkkojen mittausten sijaan ja pyöristämään lukemia alaspäin varovaisen arvion saamiseksi.
Samalla he varoittavat yrittämästä kompensoida eroa vähentämällä ruoansaantia liian voimakkaasti.
