Laulaminen on yllättävän tehokas tapa tukea terveyttä. Vaikutukset ulottuvat aivo- ja sydänterveydestä aina kivunlievitykseen asti, kertoo BBC. Tutkimuksissa erityisesti yhdessä laulaminen on yhdistetty monenlaisiin hyötyihin: se voi vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, auttaa taistelemaan sairauksia vastaan ja vähentää kipua.
”Laulaminen on kognitiivinen, fyysinen, emotionaalinen ja sosiaalinen teko”, kertoo tutkija Alex Street, Cambridge Institute for Music Therapy Research -tutkimuslaitoksesta BBC:lle. Hän tutkii, miten musiikki voi auttaa lapsia ja aikuisia paranemaan aivovammoista.
Psykologeja on jo pitkään kiinnostanut, miksi yhteen ääneen laulavat ihmiset hitsautuvat yhteen nopeasti – jopa silloin, kun osa osallistujista on aluksi vastentahtoisia. Tutkimusten mukaan toisilleen täysin tuntemattomat voivat muodostaa poikkeuksellisen läheisiä siteitä jo tunnin yhteislaulamisen jälkeen.
Selvimmät fyysiset hyödyt liittyvät keuhkoihin ja hengityselimistöön. Laulua on hyödynnetty jonkin verran apuna esimerkiksi keuhkosairauksien hoidossa, koska laulaminen harjoittaa hengitystä ja siihen liittyviä lihaksia.
Laulamisen vaikutuksia on mitattu myös sydämen ja verenkierron näkökulmasta. Laulamisen on havaittu parantavan sydämen sykettä ja verenpainetta. Kuorolaulun ja ryhmässä laulamisen on raportoitu voivan tukea myös immuunijärjestelmää tavoilla, joihin pelkkä saman musiikin kuuntelu ei yllä.
Mekanismeja selitetään usealla tavalla. Biologisesta näkökulmasta laulamisen ajatellaan aktivoivan vagus- eli kiertäjähermoa, joka on yhteydessä äänihuuliin ja nielun takaosan lihaksiin. Laulamiseen liittyvä pitkä ja hallittu uloshengitys yhdistyy puolestaan endorfiinien vapautumiseen – samoihin hyvän olon välittäjäaineisiin, joita on liitetty mielihyvään, hyvinvointiin ja kivunlievitykseen.
Laulaminen aktivoi laajaa hermoverkostoa molemmilla aivopuoliskoilla: kieleen, liikkeeseen ja tunteisiin liittyvät alueet aktivoituvat samanaikaisesti. Kun tähän yhdistyy hengityksen hallinta ja keskittyminen, kokonaisuudesta muodostuu tehokas stressinlievittäjä.
”Hyvän olon reaktiot tulevat selviksi kirkkaammin soivissa äänissä, ilmeissä ja asennoissa”, sanoo Street.
Laulamisen juuret voivat olla jopa kieltä vanhemmat. Joidenkin antropologien mukaan nykyihmisen esi-isät saattoivat käyttää laulun kaltaisia ääntelyjä ennen varsinaista puhekykyä: luonnonäänten jäljittelyyn tai tunteiden ilmaisuun. Tällä on saattanut olla keskeinen rooli esimerkiksi tunneilmaisun ja rituaalien kehittymisessä.
Street huomauttaa, että laulaminen on tuskin sattumalta osa jokaisen ihmisen elämää, olipa hänellä musikaalisia taipumuksia tai ei. Aivomme ja kehomme ovat syntymästään lähtien virittyneet reagoimaan lauluun positiivisesti.
”Kehtolauluja lauletaan lapsille, ja lauluja lauletaan hautajaisissa. Opimme kertotaulut toistelemalla, ja aakkoset rytmin ja melodisen rakenteen avulla.”
Kaikki laulaminen ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla. Ryhmässä tai kuorossa laulaminen on yhdistetty suurempaan psykologiseen hyvinvointiin kuin soololaulu. Tämän vuoksi kasvatusalan tutkimuksessa laulamista on käytetty työkaluna, kun on haluttu vahvistaa yhteistyötä, tukea kielen kehitystä ja edistää lasten tunnesäätelyä.
Laulamisesta on tullut kiinnostava lisä myös terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Eri puolilla maailmaa on tutkittu varta vasten perustettujen kuorojen vaikutuksia syöpä- ja aivohalvauskuntoutujille, Parkinsonin tautia ja dementiaa sairastaville sekä heidän läheisilleen ja hoitajilleen. Parkinson-potilailla laulamisen on raportoitu parantavan artikulaatiota – taitoa, jonka heikentyminen on sairauden edetessä tyypillistä.
Laulaminen voi toimia myös reippaaseen kävelylenkkiin rinnastettavana liikuntana. ”Laulaminen on fyysistä toimintaa ja sillä voi olla joitakin liikunnan kaltaisia rinnakkaishyötyjä”, sanoo Southamptonin yliopiston apulaisprofessori Adam Lewis BBC:lle.
Eräässä tutkimuksessa jopa esitettiin, että laulaminen – sekä harjoitukset, joilla koulutetut laulajat hiovat sävelkorkeutta ja rytmiä – voivat kuormittaa sydäntä ja keuhkoja samankaltaisesti kuin kohtalaisella vauhdilla kävely juoksumatolla.
Pitkäaikaissairauksien yhteydessä korostuvat usein myös psyykkiset ja sosiaaliset hyödyt. Streetin mukaan ryhmässä laulaminen auttaa keskittymään siihen, mitä ihminen pystyy tekemään, ei siihen, mitä hän ei pysty. ”Se tuo yhtäkkiä tasa-arvoa huoneeseen, jossa hoitajat eivät enää ole hoitajia, ja terveydenhuollon ammattilaisetkin laulavat samaa laulua samalla tavalla.”
Yksi suurimmista hyötyjistä on kroonisia hengitysoireita potevat. Aihe on ollut keskeinen tutkimuskohde Imperial College Londonin kliiniselle luennoitsijalle Keir Philipille. Philip korostaa, että laulaminen ei paranna perussairautta, mutta se voi toimia kokonaisvaltaisena tukena perinteisten hoitojen rinnalla.
”Joillakin ihmisillä hengenahdistuksen kanssa eläminen voi johtaa siihen, että he muuttavat tapaansa hengittää epäsäännölliseksi ja tehottomaksi”, Philip sanoo. ”Jotkin laulamiseen perustuvat lähestymistavat auttavat siinä käytettyjen lihasten, rytmin ja hengityksen syvyyden osalta, mikä voi auttaa lievittämään oireita.”
Philipin merkittävimpiin tutkimuksiin kuului hengitysohjelma, joka kehitettiin yhteistyössä Englannin kansallisoopperan ammattilaulajien kanssa ja testattiin satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa pitkittyneestä koronataudista kärsivillä potilailla. Kuuden viikon aikana ohjelman raportoitiin parantaneen elämänlaatua ja lievittäneen joitakin hengitysvaikeuksien piirteitä.
Laulamiseen liittyy myös riskejä, jos taustalla on sairauksia tai akuutteja infektioita. Koronapandemian alkuvaiheissa ryhmälaulu liitettiin yhteen niin sanottuun supertartuntatapaukseen, koska laulaminen voi vapauttaa ilmaan suuria määriä viruspitoisia aerosoleja.
”Jos sinulla on hengitystieinfektio, on parasta jättää se viikko väliin kuoroharjoituksista, jotta et altista muita”, Philip sanoo.
Ehkä hämmästyttävin etu liittyy kuitenkin aivoihin. Tutkijoiden mukaan laulaminen voi auttaa aivoja rakentamaan uudelleen yhteyksiä vaurion jälkeen. Esimerkkinä mainitaan entinen yhdysvaltalainen kongressiedustaja Gabrielle Giffords, jota ammuttiin vuonna 2011 päähän. Vuosien kuntoutuksessa hän opetteli uudelleen kävelemään, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan, ja terapeutit hyödynsivät lapsuuden lauluja puheen sujuvuuden palauttamisessa.
Samantapaisia menetelmiä on käytetty aivohalvauskuntoutujilla: laulaminen voi tarjota tuntikausia toistoa, jota tarvitaan, jotta aivopuoliskojen välille syntyy uusia yhteyksiä – juuri niitä, jotka akuutti aivohalvaus usein vaurioittaa. Laulamisen ajatellaan myös lisäävän aivojen neuroplastisuutta, eli kykyä järjestäytyä uudelleen ja rakentaa uusia hermoverkkoja.
Laulun on arvioitu voivan tukea myös kognitiivisesta heikentymisestä kärsiviä, koska se kuormittaa aivoja voimakkaasti: se vaatii pitkäkestoista tarkkaavaisuutta sekä aktivoi sanojen hakua ja kielellistä muistia.
”Laulamisen kognitiivisista hyödyistä ikääntyneillä aikuisilla on vähitellen kasvava näyttöpohja”, sanoo Helsingin yliopiston neuropsykologian professori Teppo Särkämö BBC:lle. ”Tiedämme kuitenkin vielä vähän laulamisen potentiaalista hidastaa tai ehkäistä kognitiivista heikkenemistä, sillä se vaatisi laaja-alaisia tutkimuksia ja vuosien seurantaa.”
Streetin mukaan tutkimusnäyttö – niin sosiaalisista kuin neurokemiallisistakin vaikutuksista – muistuttaa siitä, miksi laulaminen on ollut ihmiselle universaalia. Samalla hän on huolissaan siitä, että teknologiaan kytkeytynyt arki vähentää yhteistä tekemistä, jossa laulamisen hyödyt syntyvät luontevimmin.
”Havaitsemme paljon uutta, erityisesti aivovammojen kuntoutuksessa”, hän sanoo. ”Sellaisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että laulamisella voi olla tällaisia vaikutuksia jopa vakavasti loukkaantuneilla, on vasta alkanut tulla. On järkevää, että voimme hyötyä siitä niin paljon, koska laulamisella on aina ollut niin valtava rooli yhteisöjen yhdistämisessä.”
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!