Kansallinen ruokastrategia linjaa koko suomalaista ruokajärjestelmää ja päätöksentekoa pitkällä aikavälillä.
Avaa kuvien katselu
Suomalaista ruokaketjua luotsataan strategialla kohti kannattavaa, reilua ja vastuullista ruoantuotantoa. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden kansallisen ruokastrategian tänään.
Nyt julkaistu uusi ruokastrategia on pohjasuunnitelma sille, millainen on suomalainen ruokaketju vuonna 2040. Tuore strategia painottaa vastuullisuutta, kestävyyttä ja yhteistyötä koko ruokaketjussa. Sillä on neljä päämäärää.
Ensimmäinen, eli kannattavuus ja reiluus koskevat erityisesti viljelijöitä. Tällä hetkellä kuluttajan ruoasta maksamat eurot eivät jakaudu reilusti. Ruoan tuottaminen eli maanviljely ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Strategian tavoite on muuttaa asetelma niin, että viljelijöillä olisi 15 vuoden kuluttua aito mahdollisuus neuvotella siitä, paljonko hän tuotteestaan saa korvausta.
Avaa kuvien katselu
Maatilan biokaasulaitoksen rakentamista Jalasjärvellä vuonna 2021. Kuva: Mirva Ekman / Yle
Toinen päämäärä on huoltovarmuus.
Suomessa ruuan omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia eli normaalioloissa valtaosa suomalaisten ruoasta pystytään tuottamaan kotimaassa. Sen sijaan viljelyyn tarvittavat lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, polttoaineet ja koneiden osat ovat tuonnin varassa.
Tämän tilanteen halutaan muuttuvan. Se tapahtuu lisäämällä muun muassa ravinnekierrätystä ja biokaasun tuotantoa.
Ympäristön huomioiminen vahvistuu
Kolmas päämäärä, luonnon kantokyky, haastaa erityisesti viljelijöitä muuttamaan totuttuja tapoja.
Heiltä odotetaan entistä enemmän panostusta ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja innovaatioihin. Tulevaisuuden viljelijä on ruoan tuottaja, mutta myös maatalousluonnon monimuotoisuuden varjelija.
Avaa kuvien katselu
Laiduntaminen lisää sekä eläinten hyvinvointia että maatalousluonnon monimuotoisuutta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Kuluttajilla on aktiivinen rooli vastuullisissa ruokavalinnoissa. Tavoite on, että vuonna 2040 suomalaisten lautasella on enemmän kotimaassa tuotettuja kasviksia. Tietoisuus ruoan alkuperästä ja ympäristövaikutuksista kasvaa.
Nämä vastaavat neljänteen päämäärään, eli ruokakulttuuriin ja hyvinvointiin.
Kotimainen ruoka nähdään hyvinvoinnin lähteenä. Yhteisöllisyys ruoan ympärillä kasvaa eli suomalaiset kokoontuvat nykyistä enemmän kohtaamaan toisiaan hyvän ruoan äärelle.
Avaa kuvien katselu
Strategiassa odotetaan ravintolassa syömisen ja ruokamatkailun Suomeen kasvavan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Ruokastrategia on suunnitelma, joka varmistaa, että ruokaa tuotetaan ja syödään järkevästi pitkällä aikavälillä. Se kertoo, miten ruoka-ala voi toimia niin, että kaikki voivat hyvin – sekä ihmiset, eläimet että luonto.
Strategia ja visio ”onnellisen ruoan maa” ovat kokonaiskuva, joka on syntynyt asiantuntijoiden ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyönä.
Edellisen ruokastrategia laadittiin vuonna 2010. Sitä on päivitetty säännöllisesti neljän vuoden välein.