Ravitsemusasiantuntijan mukaan suomalaiset syövät jo nyt keskimäärin tarpeeksi maitotuotteita. Jogurtin valinnassa tärkeintä on rasvan ja sokerin välttäminen.
Avaa kuvien katselu
117-vuotiaana kuollut María Branyas söi päivittäin maustomatonta jogurttia. Kuva: Aalto Puutio / Yle ja María Branyasin kotialbumi / CC0 via Wikimedia Commons
Aiemmin maailman vanhimpana elossa olevana ihmisenä tunnettu María Branyas on innostanut espanjalaisia syömään jogurttia.
Tutkijaryhmä tutki 117-vuotiaaksi elänyttä espanjalaisnaista. He uskovat, että yksi hänen pitkän ikänsä salaisuuksista liittyy suolistobakteerien tasapainoon.
Branyas kertoi syöneensä kolme jogurttia päivässä lapsuudestaan lähtien.
Suomalaisasiantuntija toppuuttelee. Hänen mukaansa espanjalaisvanhuksesta kannattaa ottaa mallia vain, jos valitsee jogurttinsa oikein.
Jogurtissa on ”hyvinvointibakteereja”
Jogurtin terveyttä edistävät vaikutukset liittyvät sen sisältämiin eläviin maitohappobakteereihin. Ne ovat hyödyllisiä mikro-organismeja eli niin kutsuttuja ”hyvinvointibakteereja”.
Bakteerien nimi viittaa siihen, että ne käyttävät sokeria ravinnokseen ja tuottavat siitä maitohappoa.
Maitohappobakteereja esiintyy jogurtin lisäksi muissa hapatetuissa maitotuotteissa kuten piimässä ja viilissä. Niitä on myös esimerkiksi hapankaalissa ja kimchissä, jotka valmistetaan fermentoimalla.
Maitohappobakteerien hyötyjä tutkitaan
Maitohappobakteerit parantavat ruoansulatusta ja tukevat suoliston terveellistä toimintaa estämällä haitallisten mikrobien kasvua.
Niillä saattaa olla myös muita terveysvaikutuksia. Maitohappobakteerit voivat esimerkiksi edesauttaa veren kolesterolin alenemista ja helpottaa mielialan ja stressin säätelyä.
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kuitenkin korostaa, että tutkimukset maitohappobakteerien terveysvaikutuksista ovat vielä kesken.
Alla olevalla videolla espanjalainen syöpätutkija Eloy Santos kertoo jogurtin hyödyistä:
Asiantuntija: Suomalaiset syövät jo jogurttia
Schwabin mukaan oikein valittu jogurtti on kelpo ruokaa, jota ei kuitenkaan tarvitse korostaa liiaksi ruokavaliossa.
Suomessa syödään jogurttia ja muita maitotuotteita jo ennestään keskimäärin tarpeeksi. Asiantuntija huomauttaa, että terveydelle haitallisen kovan rasvan osuus maitotuotteiden kokonaisrasvasta on noin 70 prosenttia.
Viime vuonna uudistetuissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa päivitettiin linjausta maitotuotteiden osalta. Nestemäisissä maitotuotteissa, johon jogurtti myös kuuluu, suositusta laskettiin 3,5–5 desilitraan aiemman 5–6 desilitran sijaan.
Schwab kannustaakin syömään jogurttia kohtuudella sekä valitsemaan ylipäätään rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, jotka sisältävät vain vähän sokeria.
– Jos tykkää esimerkiksi paksusta jogurtista, niin nykyään on saatavilla myös rasvattomia kreikkalaisia jogurtteja, professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta sanoo.