Toronton yliopiston tutkimus osoitti, että lähes joka neljäs yli 60-vuotias aikuinen, joka voi huonosti, onnistui palauttamaan optimaalisen hyvinvoinnin kolmen vuoden kuluessa, kertoo Science Daily.
Liikunta, painonhallinta, hyvä uni sekä emotionaalinen ja sosiaalinen tuki osoittautuivat ratkaiseviksi toipumisen kannalta. Silläkin oli väliä, miksi ihminen voi huonosti. Ne, joilla psykologinen hyvinvointi oli elämän muista haasteista huolimatta vahvaa, palautuivat viisi kertaa muita todennäköisemmin.
Liikunta ja fyysinen toimeliaisuus, unen parantaminen, tupakoimattomuus sekä kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden, diabeteksen, nivelrikon ja osteoporoosin, ehkäisy ja hallinta olivat hyvinvoinnin kulmakiviä.
Hyvinvointi ei ole vain fyysistä terveyttä
Tutkijat analysoivat pitkittäistutkimuksen aineistosta tietoja 8 332 aikuisesta, jotka eivät aluksi täyttäneen optimaalisen hyvinvoinnin kriteerejä, ja seurasivat heitä kolmen vuoden ajan. Kaikki tutkittavat olivat tutkimuksen alkaessa vähintään 60-vuotiaita.
Hyvinvointi palautui todennäköisemmin joukon nuoremmilla eli alle 70-vuotiailla osallistujilla sekä naimisissa olevilla. Myös tulotaso vaikutti: taloudellista niukkuutta kokevien oli vaikeampaa päästä hyvinvointiin kiinni kuin heidän, jotka eivät kokeneet puutetta.
Hyvinvointi määriteltiin tutkimuksessa fyysisen, psykologisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja itsearvioidun hyvinvoinnin yhdistelmäksi – myös silloin, kun ihminen kärsii kroonisista sairauksista. Terveelliset elämäntavat auttavat pitämään sairauden ja sen oireet hallinnassa, jolloin elämä voi tuntua mielekkäältä sairaudesta huolimatta.
Tutkijat huomasivat, ettei fyysinen terveys yksinään määrää, kuinka hyväksi ihminen hyvinvointinsa kokee. Myös psykologinen, emotionaalinen ja sosiaalisen hyvinvointi näyttelevät elämänlaadussa tärkeää roolia.
Porukassa liikkuminen yhdistää hyvinvoinnin ulottuvuudet, sosiaalisuuden ja fyysisen aktiivisuuden.
© gilaxia / iStock
Lue myös: Kävely voi ehkäistä muistisairauksia – Näin huollat ja virkistät samalla aivojasi!
Palvelut tukemaan hyvinvointia
Tutkimuksen tulokset eivät välttämättä päde kaikkialla maailmassa. Kanadan kansalaisilla ja pysyvillä asukkailla on pääsy julkiseen terveydenhuoltoon, mutta tulokset eivät tutkijoiden mukaan välttämättä päde maissa, joissa hoito riippuu maksukyvystä.
Vaikka Suomessa terveydenhuollon rahoitus on kriisissä, kanadalaisen tutkimuksen voi ajatella sopivan hyvin myös Suomen oloihin.
Vasta tulevat tutkimukset voivat vahvistaa, onko hyvinvoinnin ja tutkimuksessa havaittujen elämäntapoja välillä syy-seurausyhteys. Jos näin on, valtioiden ja kuntien kannattaisi vahvistaa toimenpiteitä, jotka tukevat fyysistä, psykologista, emotionaalista, sosiaalista ja itsearvioitua hyvinvointia.
Palveluissa voitaisiin esimerkiksi kannustaa ikääntyneitä aktiiviseen ja terveelliseen elämäntapaan, kroonisten sairauksien hallintaan ja sosiaalisen eristäytymisen ehkäisyyn. Tutkijoiden mukaan nämä toimenpiteet saattavat olla keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin palauttamisessa myöhemmällä iällä.